"Helppoo ku heinänteko" - Kuinka luokanopettajaopiskelijat kokevat opiskelun elämänvaiheena?
Ryynänen, Olli; Suhonen, Harri (2015)
2015
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291946
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta elämänvaiheena. Erityisesti tässä työssä kiinnitettiin huomiota opiskelun ja opiskeluajan merkityksellisyyteen sekä niihin liittyviin tekijöihin. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä haastattelusta, joihin opiskelijat valikoitiin tutkijoiden toimesta eliittiotannalla. Eliittiotannan myötä saavutet-tiin heterogeeninen informanttijoukko, jossa haastateltavia oli erilaisista elämäntilanteista sekä eri vaiheista opiskelua.
Tutkimuksen teoriaosuus rakentui yliopisto-opiskelun sekä koulutuksen ja yhteiskunnan suhteeseen liittyvien teemojen pohjalle aiemman tutkimuskirjallisuuden ohjaamana sekä aineiston analyysin kohdentamana. Keskiöön nousivat yliopisto-opiskeluun vaikuttavat motivaatio- ja orientaatiotekijät, opiskelukokemuksiin vaikuttavat muuttujat sekä yh-teiskunnan vaikutus korkeakoulutukselle.
Tutkimuksen perusteella luokanopettajaopiskelijat viihtyvät hyvin Tampereen yliopistossa. Opiskelun ja opiskeluajan he kokevat merkitykselliseksi. Erityisesti valmistuminen sekä pätevyyden hankkiminen motivoivat laajalti opiskelijoita opintojensa vaiheesta riippumatta. Käytännölliseen opettajantyöhön orientoituneet luokanopettajaopiskelijat vierastavat akateemista tieteellisyyttä kasvatustieteiden opinnoissa etenkin opintojen edetessä. Opiskeluyhteisöllä nähtiin olevan iso rooli opiskeluajalle, kun taas juhlapuheiden yhteistä tiedeyhteisöä ei tunnistettu juuri lainkaan. Huomionarvoista on, että opiske-lijan kokemuksiin opiskeluajasta vaikuttaa huomattavasti yliopistosta riippumattomat taustatekijät. Elämäntilanne, ikä sekä kotipaikka ohjailevat voimakkaasti opiskeluaikaa sekä sen merkityksiä ja siitä saatavia kokemuksia. Vastoin aikaisempia tutkimuksia koulutuksen reproduktiivisuus sekä opettajan professioalaisuus eivät näyttäytyneet tässä tutkimuksessa, vaan esimerkiksi sattumalla nähtiin olevan suuri rooli koulutukseen päätymisessä.
Luokanopettajakoulutuksen olemassa olevat voimavarat tulisi organisoida uudelleen. Käytäntöä ja teoriaa tulisi saada enemmän nivottua yhteen koko opiskelun ajaksi. Tieteellisyyttä ei tulisi nähdä vain välttämättömänä pahana osana koulutusta, vaan pikemminkin voimavarana.
Tutkimuksen teoriaosuus rakentui yliopisto-opiskelun sekä koulutuksen ja yhteiskunnan suhteeseen liittyvien teemojen pohjalle aiemman tutkimuskirjallisuuden ohjaamana sekä aineiston analyysin kohdentamana. Keskiöön nousivat yliopisto-opiskeluun vaikuttavat motivaatio- ja orientaatiotekijät, opiskelukokemuksiin vaikuttavat muuttujat sekä yh-teiskunnan vaikutus korkeakoulutukselle.
Tutkimuksen perusteella luokanopettajaopiskelijat viihtyvät hyvin Tampereen yliopistossa. Opiskelun ja opiskeluajan he kokevat merkitykselliseksi. Erityisesti valmistuminen sekä pätevyyden hankkiminen motivoivat laajalti opiskelijoita opintojensa vaiheesta riippumatta. Käytännölliseen opettajantyöhön orientoituneet luokanopettajaopiskelijat vierastavat akateemista tieteellisyyttä kasvatustieteiden opinnoissa etenkin opintojen edetessä. Opiskeluyhteisöllä nähtiin olevan iso rooli opiskeluajalle, kun taas juhlapuheiden yhteistä tiedeyhteisöä ei tunnistettu juuri lainkaan. Huomionarvoista on, että opiske-lijan kokemuksiin opiskeluajasta vaikuttaa huomattavasti yliopistosta riippumattomat taustatekijät. Elämäntilanne, ikä sekä kotipaikka ohjailevat voimakkaasti opiskeluaikaa sekä sen merkityksiä ja siitä saatavia kokemuksia. Vastoin aikaisempia tutkimuksia koulutuksen reproduktiivisuus sekä opettajan professioalaisuus eivät näyttäytyneet tässä tutkimuksessa, vaan esimerkiksi sattumalla nähtiin olevan suuri rooli koulutukseen päätymisessä.
Luokanopettajakoulutuksen olemassa olevat voimavarat tulisi organisoida uudelleen. Käytäntöä ja teoriaa tulisi saada enemmän nivottua yhteen koko opiskelun ajaksi. Tieteellisyyttä ei tulisi nähdä vain välttämättömänä pahana osana koulutusta, vaan pikemminkin voimavarana.