Kauppakeskuksen yritysverkoston dynamiikan vahvistaminen
Sevón, Mikko (2015)
2015
Yrityksen johtaminen - Management and Organization
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291925
Tiivistelmä
Liiketoimintaympäristöjä kuvastaa nykymaailmassa verkostomaisuus. Verkostojen kautta voidaan saavuttaa resursseja, joita ei ilman verkostossa toimimista olisi mahdollista saavuttaa. Verkostojen vahvuus perustuu vuorovaikutussuhteille eli sidoksille toimijoiden välillä. Vaikka verkostojen kautta on mahdollista saavuttaa hyötyjä, luo verkottunut liiketoiminta myös haasteita verkosto-organisaation johtamiselle.
Tämän tutkielman kohde on kauppakeskuksen yritysverkoston johtaminen. Kauppakeskukset ovat verkosto-organisaatioita, joissa verkoston jäsenten osallisuutta verkostoon määrittää yhteinen kauppapaikka. Kauppakeskuksille ominaista on, että niiden rakenteen muodostavat erilaiset toimijat, joilla on erilaiset lähtökohdat kauppakeskuksen toimintaan. Tästä johtuen kauppakeskusten verkostomainen rakenne ei välttämättä ole vahva, koska sidoksia toimijoiden välillä ei ole tai ne ovat heikot.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu verkostotutkimuksen ympärille. Verkostotutkimuksella tarkoitetaan näkökulmaa, joka keskittyy verkoston toimijoiden välisiin suhteisiin eli verkoston sidoksiin, joiden avulla verkoston toimijat saavat hyötyä verkostosta. Kauppakeskuksen yritysverkoston johtamisesta ei ole paljon olemassa olevaa tutkimusta, siksi tämän tutkielman kontribuutio on tärkeä. Tutkielman tehtävänä on tuottaa tietoa kauppakeskusjohtamisen dynamiikasta ja verkoston johtamisen vahvistamisesta.
Tämä tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jonka tapauksena on kauppakeskus Zeppelin Kempeleessä. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kahdeksasta haastattelusta ja kauppakeskuksen omistavan kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj:n dokumenteista. Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että kauppakeskuksen kolmen toimijaryhmän eli johdon, yrittäjien ja myymäläpäälliköiden kokemukset kauppakeskuksen johtamisen onnistumisesta ja tavoista, joilla verkoston yhteistoimintaa voitaisiin parantaa eriävät. Kauppakeskuksen johdon tulisi luoda uusi toimintaympäristö, keskittymällä verkoston suhteisiin ja luomalla luottamuksellisen ilmapiiri avoimen kommunikaation mahdollistamiseksi. Johdon pitäisi luoda puitteet sille, että yritykset voivat epävirallisella tasolla muodostaa suhteita, joka tukisi myös virallisen tason toimintaa. Tämä mahdollistaisi sen, että kaikki toimijat voisivat hyötyä verkostosta. Tutkielma antaa hyvän avauksen kauppakeskuksen yritysverkoston johtamisesta ja sen vahvistamisesta. Tarvittaisiin kuitenkin lisää tutkimusta, jotta olisi mahdollista ymmärtää kauppakeskuksen sisäisiä ja ulkoisia vuorovaikutussuhteita ja ketjuohjauksen rajoituksia paremmin.
Tämän tutkielman kohde on kauppakeskuksen yritysverkoston johtaminen. Kauppakeskukset ovat verkosto-organisaatioita, joissa verkoston jäsenten osallisuutta verkostoon määrittää yhteinen kauppapaikka. Kauppakeskuksille ominaista on, että niiden rakenteen muodostavat erilaiset toimijat, joilla on erilaiset lähtökohdat kauppakeskuksen toimintaan. Tästä johtuen kauppakeskusten verkostomainen rakenne ei välttämättä ole vahva, koska sidoksia toimijoiden välillä ei ole tai ne ovat heikot.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu verkostotutkimuksen ympärille. Verkostotutkimuksella tarkoitetaan näkökulmaa, joka keskittyy verkoston toimijoiden välisiin suhteisiin eli verkoston sidoksiin, joiden avulla verkoston toimijat saavat hyötyä verkostosta. Kauppakeskuksen yritysverkoston johtamisesta ei ole paljon olemassa olevaa tutkimusta, siksi tämän tutkielman kontribuutio on tärkeä. Tutkielman tehtävänä on tuottaa tietoa kauppakeskusjohtamisen dynamiikasta ja verkoston johtamisen vahvistamisesta.
Tämä tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jonka tapauksena on kauppakeskus Zeppelin Kempeleessä. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kahdeksasta haastattelusta ja kauppakeskuksen omistavan kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj:n dokumenteista. Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että kauppakeskuksen kolmen toimijaryhmän eli johdon, yrittäjien ja myymäläpäälliköiden kokemukset kauppakeskuksen johtamisen onnistumisesta ja tavoista, joilla verkoston yhteistoimintaa voitaisiin parantaa eriävät. Kauppakeskuksen johdon tulisi luoda uusi toimintaympäristö, keskittymällä verkoston suhteisiin ja luomalla luottamuksellisen ilmapiiri avoimen kommunikaation mahdollistamiseksi. Johdon pitäisi luoda puitteet sille, että yritykset voivat epävirallisella tasolla muodostaa suhteita, joka tukisi myös virallisen tason toimintaa. Tämä mahdollistaisi sen, että kaikki toimijat voisivat hyötyä verkostosta. Tutkielma antaa hyvän avauksen kauppakeskuksen yritysverkoston johtamisesta ja sen vahvistamisesta. Tarvittaisiin kuitenkin lisää tutkimusta, jotta olisi mahdollista ymmärtää kauppakeskuksen sisäisiä ja ulkoisia vuorovaikutussuhteita ja ketjuohjauksen rajoituksia paremmin.