Viisi suomalaista taidelasitehdasta : taiteen merkitys suomalaisen lasiteollisuuden historiassa
Saarinen, Marko (2015)
Saarinen, Marko
2015
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291922
Tiivistelmä
Tämän tutkimustyön tavoitteena on selvittää viidestä suomalaisesta taidelasitehtaasta ensinnäkin se, millä tavalla taide vaikutti lasitehtaiden menestykseen ja suoranaiseen olemassaoloon. Toiseksi tutkimuksessa pohditaan sitä, kuinka nämä lasitehtaat vaikuttivat toisiinsa ja samalla toistensa taiteellisiin linjoihin ollessaan taiteellisella huipulla kuitenkin hyvin erilaisina aikoina. Tutkimuksessa pyritään tuomaan esille taidelasimaailman merkittävät pääseikat, syy-seuraussuhteet ja erilaisten aikakausien tuomat omaleimaisuudet. Tarkoitus ei ole paneutua jokaiseen aikakauden taiteilijaan ja taidelasiteokseen yksityiskohtaisesti, vaan tavoite on tarkastella asioita ja tapahtumia makro-tyyppisesti muuttuvien tilanteiden, kansainvälisen menestyksen, taloudellisten seikkojen, innovaatioiden, omistussuhdemuutosten ja merkittävien henkilöiden kautta.
Tutkimustyön pääpaino on 1910- ja 1940-lukujen välisessä, eli käytännössä maailmansotien väliin jäävässä aikakaudessa. Tällä aikakaudella luotiin pohja legendaariselle suomalaiselle taidelasiteolliselle kultakaudelle , joka näkyi ja vaikutti kansainvälisestikin merkittävänä 1950- ja 1960-luvuilla. Tähän tutkimukseen otetaan mukaan toisen maailmansodan jälkeisistä tapahtumista vain syy-seuraussuhteen kannalta merkittävimmät seikat, sillä tätä aikakautta on tutkittu jo valmiiksi varsin perusteellisesti. Aikaisemmasta ajasta nostetaan esiin Nuutajärven lasitehtaan 1850-luvun menestys ja pioneerityö taidelasiteollisuuden saralla, koska sillä oli suuri merkitys myöhempien aikojen tapahtumille. Näiden lisäksi käydään läpi muiden vuosien 1681-1976 välisenä aikana perustettujen lasitehtaiden mahdolliset lopettamissyyt. Näiden lopettamisiin johtaneiden syiden selvittäminen antaa vertailupohjaa juuri taiteen merkitykselle.
Tutkimustyön lähteinä on Suomen lasiteollisuuteen liittyvä tieteellinen kirjallisuus ja arkistomateriaali sekä haastattelut. Tärkeimpinä kirjoina ovat professori Vilho Annalan elämäntyönä lasiteollisuuden parissa syntyneet teokset, jotka kattavat yleisesti ajan vuodesta 1681 vuoteen 1948. Nämä moniosaiset kirjat perustuvat Annalan monivuotisiin tutkimuksiin lasialan arkistoissa, sekä haastatteluihin lasiteollisuuden sen ajan huippuosaajien kanssa. Vilho Annalan teokset ovat Suomessa ainutlaatuisia koskien kyseistä aikaväliä. Tähän tutkimukseen sisällytetään myös haastatteluja, joita tutkimuksien kuluessa on lasitehtailta kerätty. Näiden avulla on tarkoitus luoda jonkinlainen mielikuva itse taiteen käsitteestä, jotta olisi helpompi tätä työtä tehdessä tai sitä lukiessa sisäistää taiteen ja muotoilun hiuksenhienot erot.
Kaikkien tutkimuksessa olleiden viiden lasitehtaiden menestyskaudet on alkaneet päätöksistä, joiden jälkeen on alettu panostamaan nimenomaan taidelasin tuotantoon. Vaikka nämä viisi taidelasitehdasta on ollut tiettyinä aikoina kilpailijoita keskenään, on tehtaat myös osanneet tehdä yhteistyötä, kun sitä on tarvittu. Tällä pitkällä yli 300 vuoden ajalla vain taidelasia päätuotannokseen tehneet lasitehtaat on menestyneet. Muiden lasitehtaiden matka on päättynyt hyvinkin nopeasti erinäisiin vaikeuksiin. Taidelasia valmistaneita tehtaita on kantaneet eteenpäin uudenlaista taideajattelua halunneet tehtaanjohtajat ja -omistajat, ammattimaiset ja rohkeat lasityöntekijät sekä lahjakkaat taiteilijat ja suunnittelijat.
Tutkimustyön pääpaino on 1910- ja 1940-lukujen välisessä, eli käytännössä maailmansotien väliin jäävässä aikakaudessa. Tällä aikakaudella luotiin pohja legendaariselle suomalaiselle taidelasiteolliselle kultakaudelle , joka näkyi ja vaikutti kansainvälisestikin merkittävänä 1950- ja 1960-luvuilla. Tähän tutkimukseen otetaan mukaan toisen maailmansodan jälkeisistä tapahtumista vain syy-seuraussuhteen kannalta merkittävimmät seikat, sillä tätä aikakautta on tutkittu jo valmiiksi varsin perusteellisesti. Aikaisemmasta ajasta nostetaan esiin Nuutajärven lasitehtaan 1850-luvun menestys ja pioneerityö taidelasiteollisuuden saralla, koska sillä oli suuri merkitys myöhempien aikojen tapahtumille. Näiden lisäksi käydään läpi muiden vuosien 1681-1976 välisenä aikana perustettujen lasitehtaiden mahdolliset lopettamissyyt. Näiden lopettamisiin johtaneiden syiden selvittäminen antaa vertailupohjaa juuri taiteen merkitykselle.
Tutkimustyön lähteinä on Suomen lasiteollisuuteen liittyvä tieteellinen kirjallisuus ja arkistomateriaali sekä haastattelut. Tärkeimpinä kirjoina ovat professori Vilho Annalan elämäntyönä lasiteollisuuden parissa syntyneet teokset, jotka kattavat yleisesti ajan vuodesta 1681 vuoteen 1948. Nämä moniosaiset kirjat perustuvat Annalan monivuotisiin tutkimuksiin lasialan arkistoissa, sekä haastatteluihin lasiteollisuuden sen ajan huippuosaajien kanssa. Vilho Annalan teokset ovat Suomessa ainutlaatuisia koskien kyseistä aikaväliä. Tähän tutkimukseen sisällytetään myös haastatteluja, joita tutkimuksien kuluessa on lasitehtailta kerätty. Näiden avulla on tarkoitus luoda jonkinlainen mielikuva itse taiteen käsitteestä, jotta olisi helpompi tätä työtä tehdessä tai sitä lukiessa sisäistää taiteen ja muotoilun hiuksenhienot erot.
Kaikkien tutkimuksessa olleiden viiden lasitehtaiden menestyskaudet on alkaneet päätöksistä, joiden jälkeen on alettu panostamaan nimenomaan taidelasin tuotantoon. Vaikka nämä viisi taidelasitehdasta on ollut tiettyinä aikoina kilpailijoita keskenään, on tehtaat myös osanneet tehdä yhteistyötä, kun sitä on tarvittu. Tällä pitkällä yli 300 vuoden ajalla vain taidelasia päätuotannokseen tehneet lasitehtaat on menestyneet. Muiden lasitehtaiden matka on päättynyt hyvinkin nopeasti erinäisiin vaikeuksiin. Taidelasia valmistaneita tehtaita on kantaneet eteenpäin uudenlaista taideajattelua halunneet tehtaanjohtajat ja -omistajat, ammattimaiset ja rohkeat lasityöntekijät sekä lahjakkaat taiteilijat ja suunnittelijat.