Arkisto tiedon, vallan ja lausumien järjestelmänä. Michel Foucault'n filosofia arkistoteoreettisen ajattelun innoittajana
Oksanen, Ella (2015)
2015
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median maisteriopinnot - Master's Programme in Information Studies and Interactive Media
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291911
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291911
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastellaan arkistoteoreettisen keskustelun filosofista pohjaa. Sähköisten aineistojen yleistymisen myötä alan tieteellisessä keskustelussa huomio on kiinnittynyt muun muassa arkiston luonteen tarkasteluun sekä vanhojen käsitteiden ja toimintamallien uudelleenarviointiin. Vertailukohtaa perinteiselle arkiston määritelmälle on haettu filosofiasta. Arkistoteoreetikot ovat kiinnostuneet erilaisista ja vaihtoehtoisista tavoista tarkastella arkistoa sekä yhteiskunnan muistia säilyttävänä että aktiivisesti tuottavana toimijana.
Ranskalainen filosofi ja sosiologi Michel Foucault (1926-1984) on tarkastellut samoja teemoja, jotka ovat herättäneet keskustelua arkistoalalla. Yleisesti Foucault käsittelee tutkimuksissaan tietoon, valtaan ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä. Foucault tunnetaan erityisesti hulluutta, vankilalaitosta ja seksuaalisuutta koskevista historiallista analyysia hyödyntävistä tutkimuksistaan. Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan on Tiedon arkeologia (L'archéologie du savoir, 1969), jossa Foucault tutkii arkeologiaksi nimeämällään lähestymistavalla niitä historiallisia ehtoja, jotka ovat tiettynä aikana mahdollistaneet tietyntyyppisen ajattelun.
Tutkielmassani selvitettiin, ovatko arkistoteoreetikot ottaneet vaikutteita Michel Foucault'n ajattelusta. Tutkin, miten vaikutteita on otettu ja millä tavalla Foucault on alan tieteellisessä keskustelussa nostettu esiin. Tutkimusaineiston keruu on toteutettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe tapahtui keräämällä sellaisia arkistoalan tieteellisiä julkaisuja, joissa mainittiin Michel Foucault. Aineiston keruun toisessa vaiheessa tutkimusaineistoon valittiin ne tekstit, joissa Foucault'n nimi mainittiin useamman kerran ja joissa viitattiin suoraan ainakin yhteen Foucault'n tutkimukseen tai muuhun hänen kirjoittamaansa tekstiin.
Tutkimusaineiston analyysi osoitti, että arkistoteoreetikot viittaavat lähinnä tutkimuksiin tiedon arkeologiasta ja vallan genealogiasta. Etenkin niissä teksteissä, joissa arkistoteoreetikot viittaavat teoksiin Sanat ja asiat ja Tiedon arkeologia, tarkastellaan Foucault'n arkiston käsitteen metaforista merkitystä. Foucault luokitellaan usein postmodernistiksi ajattelijaksi, ja häntä verrataan toiseen ranskalaiseen filosofiin, Jacques Derridaan. Niissä kirjoituksissa, joissa teoreetikot viittasivat vallan genealogiaan ja etenkin teokseen Tarkkailla ja rangaista, käsiteltiin arkiston suhdetta vallankäyttöön. Arkistoteoreetikot nostivat esiin Foucault'n esimerkin Benthamin Panopticonista, joka rinnastettiin arkistoon. Myös vallan luonne on herättänyt keskustelua arkistoalalla. Arkistoteoreetikot ovat huomanneet, että valta tuottaa tietoa erilaisten dokumentointimenetelmien avulla, mutta vain osa teoreetikoista yhdistää ajatuksen tiedon ja vallan suhteesta Foucault'n valta-analyysiin. Arkistoteoreettisessa keskustelussa on pohdittu myös yksilön suhdetta valtaan, mutta Foucault'n etiikkaa ja yksilön itsesuhdetta käsittelevistä kirjoituksista ei ole otettu arkistoteoreettisessa keskustelussa vaikutteita.
Ranskalainen filosofi ja sosiologi Michel Foucault (1926-1984) on tarkastellut samoja teemoja, jotka ovat herättäneet keskustelua arkistoalalla. Yleisesti Foucault käsittelee tutkimuksissaan tietoon, valtaan ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä. Foucault tunnetaan erityisesti hulluutta, vankilalaitosta ja seksuaalisuutta koskevista historiallista analyysia hyödyntävistä tutkimuksistaan. Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan on Tiedon arkeologia (L'archéologie du savoir, 1969), jossa Foucault tutkii arkeologiaksi nimeämällään lähestymistavalla niitä historiallisia ehtoja, jotka ovat tiettynä aikana mahdollistaneet tietyntyyppisen ajattelun.
Tutkielmassani selvitettiin, ovatko arkistoteoreetikot ottaneet vaikutteita Michel Foucault'n ajattelusta. Tutkin, miten vaikutteita on otettu ja millä tavalla Foucault on alan tieteellisessä keskustelussa nostettu esiin. Tutkimusaineiston keruu on toteutettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe tapahtui keräämällä sellaisia arkistoalan tieteellisiä julkaisuja, joissa mainittiin Michel Foucault. Aineiston keruun toisessa vaiheessa tutkimusaineistoon valittiin ne tekstit, joissa Foucault'n nimi mainittiin useamman kerran ja joissa viitattiin suoraan ainakin yhteen Foucault'n tutkimukseen tai muuhun hänen kirjoittamaansa tekstiin.
Tutkimusaineiston analyysi osoitti, että arkistoteoreetikot viittaavat lähinnä tutkimuksiin tiedon arkeologiasta ja vallan genealogiasta. Etenkin niissä teksteissä, joissa arkistoteoreetikot viittaavat teoksiin Sanat ja asiat ja Tiedon arkeologia, tarkastellaan Foucault'n arkiston käsitteen metaforista merkitystä. Foucault luokitellaan usein postmodernistiksi ajattelijaksi, ja häntä verrataan toiseen ranskalaiseen filosofiin, Jacques Derridaan. Niissä kirjoituksissa, joissa teoreetikot viittasivat vallan genealogiaan ja etenkin teokseen Tarkkailla ja rangaista, käsiteltiin arkiston suhdetta vallankäyttöön. Arkistoteoreetikot nostivat esiin Foucault'n esimerkin Benthamin Panopticonista, joka rinnastettiin arkistoon. Myös vallan luonne on herättänyt keskustelua arkistoalalla. Arkistoteoreetikot ovat huomanneet, että valta tuottaa tietoa erilaisten dokumentointimenetelmien avulla, mutta vain osa teoreetikoista yhdistää ajatuksen tiedon ja vallan suhteesta Foucault'n valta-analyysiin. Arkistoteoreettisessa keskustelussa on pohdittu myös yksilön suhdetta valtaan, mutta Foucault'n etiikkaa ja yksilön itsesuhdetta käsittelevistä kirjoituksista ei ole otettu arkistoteoreettisessa keskustelussa vaikutteita.