Ammattikorkeakouluopiskelijoiden tekemät kielivirheet : aiemman koulutuksen vaikutus virheiden määrään ja laatuun

Abstract

Suomalaisten nuorten äidinkielen osaamista on tutkittu paljon. Tutkimusten mukaan äidinkielen osaaminen on heikentynyt ja eriarvoistunut. Erityisesti nuorten koulutustaustan katsotaan vaikuttavan äidinkielen osaamiseen.

Pro gradu -tutkielman lähtökohtana oli huomio siitä, että osalla ammattikorkeakoulun opiskelijoista riittämätön äidinkielen hallinta vaikeuttaa ja hidastaa opinnoista selviytymistä. Tutkielmassa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaisia kielivirheitä opiskelijat tekevät, paljonko virheitä on ja ennen kaikkea miten kirjoittajien koulutustausta vaikuttaa virheiden määrään ja laatuun?

Tutkimuksen aineistona käytettiin 218 ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa kirjoitettua ongelmaperusteista esseetekstiä, joista etsittiin, luokiteltiin ja laskettiin virheitä. Virheiden määrien ja valittujen taustamuuttujien, kirjoittajien koulutustaustan ja syntymävuoden, perusteella laskettiin, millainen on taustamuuttujien vaikutus virheiden määrään ja laatuun. Tulokset tukivat hypoteesia: ammatillisen koulutuksen saaneet tekivät tilastollisesti merkitsevästi enemmän virheitä sekä kaikissa virheluokissa yhteensä että useissa virheiden alaluokissa, kuten välimerkkejä, sijavalintaa ja omistusmuotoja koskevissa luokissa. Myös toinen tutkimuksen hypoteeseista toteutui: hajonta virheiden määrässä oli huomattavaa sekä ammatillisen koulutuksen käyneiden että lukiosta valmistuneiden joukossa.

Tutkimuksen tulosten perusteella ei siis voida esittää, että aiemman koulutuksen tai syntymävuoden perusteella voitaisiin erottaa sellaista opiskelijoiden joukkoa, joiden kieliopillinen kompetenssi olisi heikko. Tulosten perusteella kuitenkin esitetään, että esimerkiksi opetuksen eriyttämisellä, formatiiviseen arviointiin siirtymisellä ja opiskelijan mahdollisuudella asettaa itse omat oppimistavoitteensa kaikille opiskelijoille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet kehittää omaa kieliopillista kompetenssiaan. Opetuksessa tulee myös korostaa kielitietoisuutta.