Gender identities and consumerism in selected short stories by F. Scott Fitzgerald
Jokipohja, Sanna (2015)
Jokipohja, Sanna
2015
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291898
Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoidaan uushistorismin näkökulmasta seuraavia F. Scott Fitzgeraldin novelleja: “May Day” (1922), “Bernice Bobs Her Hair” (1920), “Myra Meets His Family” (1920), “Winter Dreams” (1922) ja “Babylon Revisited” (1931). Tutkielmassa pohditaan moderniteettia 20-luvun Amerikan kontekstissa. Näkökulmiksi on valittu sukupuoliroolit ja kuluttajuus; tarkemmin näiden ilmentäjinä tutkitaan nuoren modernin naisen kulttuurista tyyppiä flapperia ja ihanteellista modernia mieheyttä. Hyödynnän muun muassa Thorstein Veblenin teoriaa kerskakulutuksesta. 1920-luvun ilmiöitä on relevanttia tutkia, koska aikakaudessa voidaan havaita kiinnostavia vastaavuuksia nykyaikaan, kuten esimerkiksi kuluttamisen keskeinen merkitys ja velaksi eläminen.
Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka kuluttajuus kiinnittyy hahmojen elämään ja vaikuttaa identiteetin muokkaamiseen. Lisäksi pohditaan millaisen kuvan Fitzgerald luo flapper – ilmiöstä, ja miten hänen tekstinsä suhtautuvat muotoutuvaan ideaaliin mieheyteen. Aineiston perusteella nousee esiin kahtalainen näkökulma varallisuuteen; se mahdollistaa mukavuuksia ja nautintoa, mutta toisaalta voi johtaa kuluttamisen oravanpyörään, itsekkyyteen ja suhteettomaan kilpailuun. Kulutuskulttuurissa ihmisten objektivointi on helpompaa, ja kaikkia tarpeita pyritään täyttämään kuluttamalla. Flapper –hahmoissa olennaista puolestaan on näkyvyys, androgyyniys, suhteellinen riippumattomuus miehistä ja vapaus ilmaista itseä. Moderni mieheys puolestaan painottaa persoonallisuutta, kilpailuhenkisyyttä, vastakkainasettelua naiseuteen ja menestyksen imagon välittämistä.
Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka kuluttajuus kiinnittyy hahmojen elämään ja vaikuttaa identiteetin muokkaamiseen. Lisäksi pohditaan millaisen kuvan Fitzgerald luo flapper – ilmiöstä, ja miten hänen tekstinsä suhtautuvat muotoutuvaan ideaaliin mieheyteen. Aineiston perusteella nousee esiin kahtalainen näkökulma varallisuuteen; se mahdollistaa mukavuuksia ja nautintoa, mutta toisaalta voi johtaa kuluttamisen oravanpyörään, itsekkyyteen ja suhteettomaan kilpailuun. Kulutuskulttuurissa ihmisten objektivointi on helpompaa, ja kaikkia tarpeita pyritään täyttämään kuluttamalla. Flapper –hahmoissa olennaista puolestaan on näkyvyys, androgyyniys, suhteellinen riippumattomuus miehistä ja vapaus ilmaista itseä. Moderni mieheys puolestaan painottaa persoonallisuutta, kilpailuhenkisyyttä, vastakkainasettelua naiseuteen ja menestyksen imagon välittämistä.