Henkilöstön osaamisen kehittäminen kuntaorganisaation menestystekijänä - case Riihimäen kaupunki
Rauhavirta, Hanna (2015)
Rauhavirta, Hanna
2015
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261895
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten henkilöstön osaamisen kehittäminen ja sen merkitys ymmärrettiin kuntaorganisaatiossa. Tavoitteen selvittämiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia käsityksiä henkilöstöllä oli osaamisen kehittämisestä, mitkä olivat osaamisen kehittämisen tavoitteet organisaatiossa sekä mitä oli organisaation käytännön osaamisen kehittäminen. Tutkimuksessa osaamisen kehittämistä tarkasteltiin näkökulmasta, jossa yksilön osaaminen nähtiin koko organisaation voimavarana ja osaamisen kehittäminen kuntaorganisaation menestystekijänä.
Kyseessä oli kvalitatiivinen tapaustutkimus ja kohdeorganisaationa Riihimäen kaupunki. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla haas-tattelemalla organisaation viittä esimiestä, kahta henkilöstöhallinnon edustajaa sekä kolmea työntekijää. Aineisto analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimuksen perusteella osaamisen kehittäminen ymmärrettiin tärkeäksi kuntaorganisaation menestymisen kannalta. Sen nähtiin tarkoittavan jatkuvaa osaamisen ylläpitoa ja kasvattamista jatkuvasti muuttuvassa kuntaympäristössä. Osaamisen kehittämisen tavoitteet olivat tuloksellisuudessa, tehokkuudessa ja osaavassa henkilöstössä. Organisaatiolla oli käytössä paljon erilaisia, perinteisiäkin kehittämismenetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaamisen kehittämisen käytännössä oli kuitenkin paljon haasteita kuntaorganisaation resurssien rajoittaessa kehittämistoimia ja tavoitteiden saavuttamista. Niukkojen taloudellisten resurssien lisäksi suurina haasteina nähtiin henkilöstön alhainen motivaatio kehittämistä kohtaan, jatkuva kiire sekä työn kasvavat vaatimukset. Myös osaamisen ennakointi koettiin haastavana ja suhtautumisessa osaamisen kehittämiseen oli suuriakin eroavaisuuksia. Haasteista huolimatta organisaatiossa pyrittiin kehittymismahdollisuuksien luomiseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.
Kunta-alan muutokset luovat jatkuvaa painetta osaamisen kehittämiseen. Jotta osaamisella voidaan turvata kunnan laadukkaat palvelut sekä kehittämisellä tukea ympäristön muutoksia ja tulevaisuuden tarpeita, tulisi organisaation käytännön kehittämistyön olla entistä suunnitelmallisempaa ja ennakoivampaa. Nykyisen, melko hyvällä tasolla olevan tiedostamisen lisäksi osaamisen kehittämiseen tarvitaan myös organisaation sisäistä motivaatiota. Yksittäisten henkilöiden työpanoksen sijaan avainasemassa kehittämistyössä on koko henkilöstön kattava osallisuus ja sitä kautta organisaation kokonaisvaltainen kehittäminen. Tämä tarkoittaa kehittymisorientoituneemman ilmapiirin luomista koko organisaatioon. Osaamista systemaattisesti kehittämällä kuntaorganisaatio turvaa henkilöstön ammattitaidon, hallitsee muutoksia, ennakoi tulevaa sekä investoi organisaation ja yksilön kilpailukykyyn. Osaamisella varmistetaan kuntaorganisaation kehittyminen ja menestyminen nyt ja tulevaisuudessa.
Kyseessä oli kvalitatiivinen tapaustutkimus ja kohdeorganisaationa Riihimäen kaupunki. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla haas-tattelemalla organisaation viittä esimiestä, kahta henkilöstöhallinnon edustajaa sekä kolmea työntekijää. Aineisto analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimuksen perusteella osaamisen kehittäminen ymmärrettiin tärkeäksi kuntaorganisaation menestymisen kannalta. Sen nähtiin tarkoittavan jatkuvaa osaamisen ylläpitoa ja kasvattamista jatkuvasti muuttuvassa kuntaympäristössä. Osaamisen kehittämisen tavoitteet olivat tuloksellisuudessa, tehokkuudessa ja osaavassa henkilöstössä. Organisaatiolla oli käytössä paljon erilaisia, perinteisiäkin kehittämismenetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaamisen kehittämisen käytännössä oli kuitenkin paljon haasteita kuntaorganisaation resurssien rajoittaessa kehittämistoimia ja tavoitteiden saavuttamista. Niukkojen taloudellisten resurssien lisäksi suurina haasteina nähtiin henkilöstön alhainen motivaatio kehittämistä kohtaan, jatkuva kiire sekä työn kasvavat vaatimukset. Myös osaamisen ennakointi koettiin haastavana ja suhtautumisessa osaamisen kehittämiseen oli suuriakin eroavaisuuksia. Haasteista huolimatta organisaatiossa pyrittiin kehittymismahdollisuuksien luomiseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.
Kunta-alan muutokset luovat jatkuvaa painetta osaamisen kehittämiseen. Jotta osaamisella voidaan turvata kunnan laadukkaat palvelut sekä kehittämisellä tukea ympäristön muutoksia ja tulevaisuuden tarpeita, tulisi organisaation käytännön kehittämistyön olla entistä suunnitelmallisempaa ja ennakoivampaa. Nykyisen, melko hyvällä tasolla olevan tiedostamisen lisäksi osaamisen kehittämiseen tarvitaan myös organisaation sisäistä motivaatiota. Yksittäisten henkilöiden työpanoksen sijaan avainasemassa kehittämistyössä on koko henkilöstön kattava osallisuus ja sitä kautta organisaation kokonaisvaltainen kehittäminen. Tämä tarkoittaa kehittymisorientoituneemman ilmapiirin luomista koko organisaatioon. Osaamista systemaattisesti kehittämällä kuntaorganisaatio turvaa henkilöstön ammattitaidon, hallitsee muutoksia, ennakoi tulevaa sekä investoi organisaation ja yksilön kilpailukykyyn. Osaamisella varmistetaan kuntaorganisaation kehittyminen ja menestyminen nyt ja tulevaisuudessa.