Luokkamuotoinen etäopetusympäristö
Lahti, Marko (2015)
Lahti, Marko
2015
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261894
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kahdessa erilaisessa videoneuvotteluympäristössä toteutettua luokkamuotoista etäopetusta erityisesti opettajien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi opettajat ja etäopiskelijat kokivat opetuksen ja sen vuorovaikutteisuuden sekä millä eri tavoilla luokkamuotoisen etäopetuksen tarjoamaa opetuskokemusta, oppimiskokemusta ja vuorovaikutteisuutta voitaisiin kehittää tila- ja laitteistoratkaisuja parantamalla. Tavoitteena oli lisäksi määrittää, millainen on opettamisen kannalta ihanteellinen luokkamuotoinen etäopetusympäristö fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan.
Tutkimuskohteena oli ammatissa toimiville A-vaativuusluokan rakennesuunnittelijoille järjestetty AA-vaativuusluokan rakennesuunnittelijapätevyyteen tähtäävä täydennyskoulutus. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat luokkamuotoista etäopetusta antaneet viisi ammattikorkeakouluopettajaa ja yksi rakennusalan konsultti (N = 6) sekä heidän etä- (N = 8) ja lähiopiskelijansa (N = 23). Tutkimuksessa hyödynnettiin kahden luokkamuotoisen etäopetusympäristön lisäksi vertailukohteena tavallista luokkahuoneopetusympäristöä, jossa tutkimuksen kohderyhmän opettajat antoivat vertailuryhmän opiskelijoille (N = 48) etäopetukseen verrattuna sisällöltään identtistä lähiopetusta.
Kvalitatiivisessa tapaustutkimuksessa käytettiin etnografista tutkimusotetta sekä elementtejä evaluaatiotutkimuksesta. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla, teemahaastatteluilla ja palautekyselyillä. Osallistuva havainnointi toteutettiin kaikissa kolmessa opetusympäristössä. Kaikkien opettajien (N = 6) lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kaikki molemmissa luokkamuotoisissa etäopetusympäristöissä opiskelleet etäopiskelijat (N = 6). Teemahaastattelut toteutettiin yksilö- ja monipisteryhmähaastatteluina videoneuvottelulaitteistoa käyttäen sekä paikan päällä tehtyinä yksilö- ja parihaastatteluina. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ilman analyysiohjelmaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että opettajan ja etäopiskelijan välisen katsekontaktin puuttuminen häiritsi enemmän opettajien kuin etäopiskelijoiden kokemusta etäläsnäolon tunteesta, immersiosta, ja etäopetuksen vuorovaikutteisuudesta. Opetuksen kannalta ihanteellisessa luokkamuotoisessa etäopetusympäristössä kaikkien etäopiskelijoiden suuriresoluutioiset, luonnollisen kokoiset videokuvat ovat jatkuvasti opettajan nähtävissä samassa suunnassa, missä opettaja näkee lähiopiskelijansa. Tutkimuksessa esitetyt luokkamuotoisen etäopetusympäristön mallit edellyttävät vielä jatkotutkimuksia. Mallit voidaan toteuttaa pienessä mittakaavassa jo nyt, mutta normaalikokoisten ja suurten opiskelijaryhmien opetusta varten vasta lähitulevaisuudessa, kun etäyhteyslaitteistot ovat kehittyneet riittävästi. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja kehitettäessä luokkamuotoisen etäopetuksen laitteisto- ja tilaratkaisuja.
Tutkimuskohteena oli ammatissa toimiville A-vaativuusluokan rakennesuunnittelijoille järjestetty AA-vaativuusluokan rakennesuunnittelijapätevyyteen tähtäävä täydennyskoulutus. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat luokkamuotoista etäopetusta antaneet viisi ammattikorkeakouluopettajaa ja yksi rakennusalan konsultti (N = 6) sekä heidän etä- (N = 8) ja lähiopiskelijansa (N = 23). Tutkimuksessa hyödynnettiin kahden luokkamuotoisen etäopetusympäristön lisäksi vertailukohteena tavallista luokkahuoneopetusympäristöä, jossa tutkimuksen kohderyhmän opettajat antoivat vertailuryhmän opiskelijoille (N = 48) etäopetukseen verrattuna sisällöltään identtistä lähiopetusta.
Kvalitatiivisessa tapaustutkimuksessa käytettiin etnografista tutkimusotetta sekä elementtejä evaluaatiotutkimuksesta. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla, teemahaastatteluilla ja palautekyselyillä. Osallistuva havainnointi toteutettiin kaikissa kolmessa opetusympäristössä. Kaikkien opettajien (N = 6) lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kaikki molemmissa luokkamuotoisissa etäopetusympäristöissä opiskelleet etäopiskelijat (N = 6). Teemahaastattelut toteutettiin yksilö- ja monipisteryhmähaastatteluina videoneuvottelulaitteistoa käyttäen sekä paikan päällä tehtyinä yksilö- ja parihaastatteluina. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ilman analyysiohjelmaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että opettajan ja etäopiskelijan välisen katsekontaktin puuttuminen häiritsi enemmän opettajien kuin etäopiskelijoiden kokemusta etäläsnäolon tunteesta, immersiosta, ja etäopetuksen vuorovaikutteisuudesta. Opetuksen kannalta ihanteellisessa luokkamuotoisessa etäopetusympäristössä kaikkien etäopiskelijoiden suuriresoluutioiset, luonnollisen kokoiset videokuvat ovat jatkuvasti opettajan nähtävissä samassa suunnassa, missä opettaja näkee lähiopiskelijansa. Tutkimuksessa esitetyt luokkamuotoisen etäopetusympäristön mallit edellyttävät vielä jatkotutkimuksia. Mallit voidaan toteuttaa pienessä mittakaavassa jo nyt, mutta normaalikokoisten ja suurten opiskelijaryhmien opetusta varten vasta lähitulevaisuudessa, kun etäyhteyslaitteistot ovat kehittyneet riittävästi. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja kehitettäessä luokkamuotoisen etäopetuksen laitteisto- ja tilaratkaisuja.