Tästä aiheesta on helppo puhua, mutta vaikeampaa toteuttaa omassa elämässä. Peruskoulun päättävien käsityksiä kuluttamisen vaikutuksista ympäröivään maailmaan.

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia nuorten käsityksiä kuluttamisen vaikutuksista ympäristöön. Nykypäivän nuoret ovat eläneet koko ikänsä yhteiskunnassa, jossa kuluttaminen on arkipäivää. Nuorilla on yhä enemmän rahaa käytettävissään ja päätäntävaltaa vanhempiensa kulutuspäätöksiin. Samaan aikaan meille kerrotaan useammalta taholta luonnonvarojen liikakäytöstä, ympäristöongelmista, hikipajoista, sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja monista muista kuluttamisen aiheuttamista ongelmista. Kuluttamista ja sen vaikutuksia käsitellään myös koulussa ja eettisesti ja ekologisesti kestävä kulutus näkyy myös opetussuunnitelman tavoitteissa. Jokaisella peruskoulunsa päättävällä tulisikin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan olla jo kyky luoda sekä toimia kestävän kuluttamisen edellyttämillä tavoilla.

Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmelta pirkanmaalaiselta koululta keväällä 2014. Aineisto muodostui oppilaiden kirjoittamista kuluttamisen vaikutuksia tarkastelevista kirjoitelmista. Kirjoitelmaa varten oppilaille jaettiin kirjoitelmapohja, jossa kerrottiin oppilaille mitä heidän toivottiin kirjoitelmassaan käsittelevän sekä esitettiin joitakin apukysymyksiä kirjoitelmaa varten. Kirjoitelman kirjoitti yhteensä 73 oppilasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografista lähestymistapaa, jolla tutkitaan tietyn joukon käsityksiä ilmiöstä. Tutkimus avaa nuorten käsityksiä siitä, miten kuluttaminen heidän mielestään vaikuttaa heitä ympäröivään maailmaan. Tulokset eivät siis kuvasta yhden tietyn yksilön käsityksiä ilmiöstä, vaan tarkastelevat käsitysten variaatiota ja eri käsitysten suhteita toisiinsa, luoden näin kuvan siitä, millaisia erilaisia tapoja käsittää kuluttamisen vaikutukset nuorilla voi olla. Tutkimuksen aineistosta löytyi satoja erilaisia kuluttamisen vaikutuksia koskevia käsityksiä, jotka muodostivat 43 käsitysryhmää aiheensa perusteella. Tutkimuksen tuloksina syntyi neljä kuvauskategoriaa, jotka ilmentävät nuorten erilaisia mahdollisia tapoja käsittää kuluttamisen vaikutukset (Kuluttaminen on maailmaa muokkaava voima, Kuluttaminen on ympäristöä vahingoittavaa toimintaa, Kuluttaminen on ihmistä vahingoittavaa toimintaa ja Kuluttaminen on hyvinvointia luovaa toimintaa). Kuvauskategorioiden perusteella nuoret käsittivät kuluttamisen positiiviseksi ja negatiiviseksi vaikutuksiltaan, mutta myös sekä voimana, johon on hankala vaikuttaa, että toimintana, johon jokainen yksilönä voi vaikuttaa.

Tutkimuksessa selvisi, että nuorten käsitykset kuluttamisen vaikutuksista ovat hyvin moniäänisiä ja yhdenkin yksilön käsityksissä voi olla puolia, jotka ovat ristiriidassa tai vastakkaisia keskenään. Koulun asennekasvatus ympäristökysymyksissä näyttää toteutuneen, sillä suurin osa nuorista on huolissaan kuluttamisen aiheuttamista ympäristöongelmista. Tutkimuksen tulokset kuitenkin uusintavat aiempia tuloksia siitä, että nuorten positiivinen asenne ympäristön puolesta toimimisessa ei kuitenkaan välity tekoihin. Nuorille toimiva tapa olla ympäristöystävällinen on helppoa, valmiiksi ajateltua ja rutiineihin nivoutunutta. Positiivinen asenne ympäristöasioissa jää helposti toiminnassa taka-alalle, jos sen kanssa ristiriidassa olevat nuoren omat arvot, kuten muodin mukana pysyminen. Opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat osittain, sillä enemmistö nuorista pystyy muodostamaan käsityksen kuluttamisen vaikutuksista ympäristöön sekä arvioimaan eri kulutusvalintojen mahdollisia positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia. Toisaalta osa nuorista ei osaa muodostaa kuin yksinkertaisia fraaseja tai hyvin mutkia oikovia syy-seuraussuhteita sisältäviä käsityksiä, mikä ilmentää tiedollisten tavoitteiden vajaiksi jäämistä. Toimivaa ympäristökasvatusta tulisikin kehittää suuntaan, joka rohkaisee kestävään kuluttamiseen pyrkivän kuluttajuuden siirtymistä asenteiden tasolta myös toimintaan.