Työntekijä vai perheenjäsen? Tutkimus au paireista Suomessa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee ulkomaalaisten au pairien roolia suomalaisissa perheissä. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto muodostuu Suomessa työskennelleiden au pairien haastatteluista. Lisäksi aineistona on au paireja välittävien toimistojen ja ulkomaalaisen lastenhoitajien haastatteluja sekä asiakirja-, internet- ja media-aineistoja. Käsittelen ulkomaalaisten lastenhoitajien asemaa vain suhteessa au pairiuteen, enkä nosta sitä esiin erillisenä ilmiönä. Haastateltavat ovat lähtöisin Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Haastattelut on tehty kesän ja syksyn 2014 aikana eri puolilla Suomea. Kaikki haastateltavat olivat naispuolisia. Tutkimuksen pääkysymys on, millaisena au pairit näkevät roolinsa suomalaisissa perheissä? Vaikka tutkimuskysymykseen sisältyy perhe käsitteenä, en kuitenkaan tässä tutkimuksessa käsittele perheen näkökulmaa, vaan tarkastelen ilmiötä ainoastaan au pairien näkökulmasta.

Keskeiset teoreettiset viitekehykset työssä ovat transnationalismi ja hoivan globalisaatio. Sosiaaliantropologian alaan kuuluva tutkimus linkittyy myös sukupuolen ja hoivatyön monitieteiseen tutkimukseen. Keskeinen vertailussa oleva teoreettinen keskustelu muodostuu Suomessa ja muissa maissa tehdyistä aiemmista tutkimuksista, jotka käsittelevät au paireja. Julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa au pair -järjestelmää on kritisoitu matalasta palkkauksesta ja au pairien heikosta oikeudellisesta asemasta. Alun perin au pair -järjestelmä kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen eurooppalaisten tyttöjen kulttuurivaihdon muodoksi helpottamaan kansainvälistymistä. Järjestelmää määrittelevä sopimus ’European Agreement on Au Pair Placement’ vuodelta 1969 toimii perusperiaatteellisena sopimuksena ohjelman taustalla. Virallisissa yhteyksissä au pair -ohjelma on tarkoitettu kieli- ja kulttuurivaihdoksi, jossa majoitusta, taskurahaa ja kielikurssia vastaan tehdään perheessä kevyitä kotitöitä ja hoidetaan perheen lapsia. Paikallinen lainsäädäntö määrittelee viime kädessä työnkuvaa ja työehtoja.

Tässä tutkimuksessa selvisi, että osa au paireista koki roolinsa olevan verrattavissa perheenjäsenen rooliin, osa mielsi itsensä ennemmin perheen ystäväksi ja toiset taas puhuivat puhtaasta työsuhteesta. Tämä osoittaa, että au pairien rooli perheissä on monella tapaa epämääräinen. Au pairien kertomana paljastui, että epäkohdat johtuvat usein sovitusta poikkeamisesta ja työtehtävien, työmäärän, asumisjärjestelyjen ja palkkauksen monitulkintaisuudesta tai eri tavoilla ongelmallisista suhteista isäntäperheeseen. Erityisinä epäkohtina nostettiin esiin sopimuksen heikkous, asumisolosuhteiden laatu, taskurahan suuruus ja vaikeus saada apua ongelmatilanteissa. Au paireille ohjelma mahdollistaa helpon liikkumisen maiden välillä ja mahdollisuuden käyttää aikaa suomen tai ruotsin kielen opiskeluun. Kaikille au paireille perheet eivät olleet kuitenkaan mahdollistaneet kielikurssia, mikä herättää epäilyksen ohjelman vastavuoroisuudesta ja sen kulttuurivaihdollisen puolen unohtumisesta. Lisäksi kävi ilmi, että au pairien ja tuntipalkalla työskentelevien lastenhoitajien väliset erot näkyvät lähinnä palkkauksessa eivätkä esimerkiksi työtehtävissä. Ulkomaalaisten lastenhoitajien asema ja muut mahdollisuudet järjestää lastenhoito tulisikin huomioida pohdittaessa au pairien asemaa Suomessa. Globalisaation myötä ylirajainen au pair -järjestelmä ja sen puitteissa toimivat kansalliset au pair -ohjelmat ovat saaneet uusia piirteitä, jotka tulisi huomioida järjestelmän merkitystä ja toimivuutta pohdittaessa.