Suomalaiset eteläsudanilaiset: Etnografinen kuvaus nationalismista diasporassa
Ylitalo, Sakari (2015)
Ylitalo, Sakari
2015
Sosiaaliantropologia - Social Anthropology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261888
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Suomeen Etelä-Sudanin alueelta asettuneiden ihmisten kiinnittymistä Etelä-Sudanin kansallisvaltioon etnografisen tutkimusotteen avulla. Tutkimuksessa korostan Etelä-Sudaniin kiinnittymisen suhdetta suomalaisuuteen puhumalla tutkimukseni osallistuneista ihmisistä suomalaisina eteläsudanilaisina. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa esille tapoja, joilla suomalaiset eteläsudanilaiset merkityksellistävät kuulumistaan eteläsudanilaiseen kansakuntaan. Kiinnitän huomiota siihen, miten eteläsudanilaisuus merkityksellistetään osana laajempaa nationalistista puhetapaa, jossa maailman katsotaan rakentuvan toisistaan erillisistä kansakunnista. Tarkastelen myös eteläsudanilaisuuden merkityksellistämistä ja eteläsudanilaisen identiteetin ylläpitämistä arjen sosiaalisissa suhteissa. Lisäksi nostan esille tapoja, joilla eteläsudanilaisuus merkityksellistyy suhteessa suomalaisuuteen.
Tutkimusaineistoni koostuu yhdentoista suomalaisen eteläsudanilaisen haastatteluista ja kenttäpäiväkirjasta, johon olen tallentanut havaintojani vierailuistani suomalaisten eteläsudanilaisten kodeista ja muistiinpanoja varsinaisten haastatteluiden ulkopuolella käydyistä keskusteluista. Aineiston analyysissä hyödynnän nationalismin ja diasporan käsitteitä.
Eteläsudanilaisuus merkityksellistyy aineistossani tärkeäksi tavaksi kiinnittyä osaksi ajatusta kansallisvaltioista rakentuvaa maailmaa. Erityisesti Etelä-Sudanin itsenäistyminen korostuu tapahtumana, joka konkretisoi eteläsudanilaisen kansakunnan ja asetti sen tasaveroiseen asemaan muiden kansakuntien kanssa. Samalla eteläsudanilaisuus merkityksellistyy monietnisyydestä kumpuavana kansallisuutena, joka asettuu osaksi myös laajempia paikkaan kiinnittyviä identifioitumisen muotoja, kuten sudanilaisuutta ja afrikkalaisuutta.
Lisäksi eteläsudanilaisuus merkityksellistyy tähän tutkimukseen osallistuneilla suomalaisilla eteläsudanilaisilla tärkeänä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen tapana sekä Suomeen sijoittuvassa arjessa että ylirajaisessa diasporisessa tilassa. Samalla tuon analyysissäni esille, miten eteläsudanilaisuus ei ole myötäsyntyinen ominaisuus, vaan identiteetti, jota ylläpidetään erilaisilla tavoilla. Eteläsudanilaisuuden ja suomalaisuuden suhde merkityksellistyy tutkimuksessani monitahoiseksi. Toisaalta suomalaisuus toimii kulttuurisena vertailukohtana, johon eteläsudanilaisuutta verrataan. Toisaalta taas suomalaisuus muodostaa toisen tärkeän kansallisen identiteetin, johon tutkimukseeni osallistuneet suomalaiset eteläsudanilaiset kiinnittyvät.
Tässä tutkielmassani esille tuomani suomalaisten eteläsudanilaisten tavat merkityksellistää eteläsudanilaisuutta korostavat, että nationalismi on hedelmällistä käsittää puhetapana, joka perustuu ajatukselle maailman rakentumisesta poliittista itsemääräämisoikeutta tavoittelevista kansoista. Samalla esille nousee se, ettei tiettyyn kansakuntaan kiinnittyminen aina sulje pois mahdollisuutta samanaikaisesta kiinnittymisestä myös toiseen kansakuntaan.
Tutkimusaineistoni koostuu yhdentoista suomalaisen eteläsudanilaisen haastatteluista ja kenttäpäiväkirjasta, johon olen tallentanut havaintojani vierailuistani suomalaisten eteläsudanilaisten kodeista ja muistiinpanoja varsinaisten haastatteluiden ulkopuolella käydyistä keskusteluista. Aineiston analyysissä hyödynnän nationalismin ja diasporan käsitteitä.
Eteläsudanilaisuus merkityksellistyy aineistossani tärkeäksi tavaksi kiinnittyä osaksi ajatusta kansallisvaltioista rakentuvaa maailmaa. Erityisesti Etelä-Sudanin itsenäistyminen korostuu tapahtumana, joka konkretisoi eteläsudanilaisen kansakunnan ja asetti sen tasaveroiseen asemaan muiden kansakuntien kanssa. Samalla eteläsudanilaisuus merkityksellistyy monietnisyydestä kumpuavana kansallisuutena, joka asettuu osaksi myös laajempia paikkaan kiinnittyviä identifioitumisen muotoja, kuten sudanilaisuutta ja afrikkalaisuutta.
Lisäksi eteläsudanilaisuus merkityksellistyy tähän tutkimukseen osallistuneilla suomalaisilla eteläsudanilaisilla tärkeänä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen tapana sekä Suomeen sijoittuvassa arjessa että ylirajaisessa diasporisessa tilassa. Samalla tuon analyysissäni esille, miten eteläsudanilaisuus ei ole myötäsyntyinen ominaisuus, vaan identiteetti, jota ylläpidetään erilaisilla tavoilla. Eteläsudanilaisuuden ja suomalaisuuden suhde merkityksellistyy tutkimuksessani monitahoiseksi. Toisaalta suomalaisuus toimii kulttuurisena vertailukohtana, johon eteläsudanilaisuutta verrataan. Toisaalta taas suomalaisuus muodostaa toisen tärkeän kansallisen identiteetin, johon tutkimukseeni osallistuneet suomalaiset eteläsudanilaiset kiinnittyvät.
Tässä tutkielmassani esille tuomani suomalaisten eteläsudanilaisten tavat merkityksellistää eteläsudanilaisuutta korostavat, että nationalismi on hedelmällistä käsittää puhetapana, joka perustuu ajatukselle maailman rakentumisesta poliittista itsemääräämisoikeutta tavoittelevista kansoista. Samalla esille nousee se, ettei tiettyyn kansakuntaan kiinnittyminen aina sulje pois mahdollisuutta samanaikaisesta kiinnittymisestä myös toiseen kansakuntaan.