Vem agerar bakom lektionerna? En systemisk-funktionell undersökning av betydelser och aktörer i läroplanskontext
Humalajoki, Mari (2015)
2015
Pohjoismaisten kielten maisteriopinnot - Master's Programme in Scandinavian Languages
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261887
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261887
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee merkityksiä ja toimijoita, joita esiintyy Opetusministeriön vuoden 2014 lopulla julkaisemissa opetussuunnitelman perusteissa. Aineistona on käytetty sekä suomen- että ruotsinkielistä dokumenttia. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on käytetty systeemis-funktionaalista kieliteoriaa.
Merkityksiä on tutkielmassa analysoitu tarkastelemalla aineistossa esiintyvien verbien prosesseja ja modaalisia apuverbejä. Tavoitteena prosessien analysoinnissa oli selvittää, millaisia merkitystä kantavia verbejä esiintyy opetussuunnitelmien muodostamassa tekstikontekstissa. Tulokset osoittavat että sekä suomen- että ruotsinkielisessä aineistos-sa esiintyy kaikkia neljää tutkittua prosessityyppiä: materiaalista, mentaalista, relatio-naalista sekä verbaalista. Prosessityyppien esiintymistiheydessä on kuitenkin eroja. Ma-teriaalisia prosesseja esiintyy selvästi eniten ja mentaalisia toiseksi eniten molemman-kielisissä aineistoissa. Verbaalisia ja relationaalisia prosesseja esiintyy vähemmän. Suomenkielisessä aineistossa esiintyy hiukan enemmän verbaalisia prosesseja kuin rela-tionaalisia, päinvastoin kuin ruotsinkielisessä aineistossa. Prosenttiluvuissa ei muutoin ilmene suuria eroja aineistojen välillä.
Myös aineistossa toistuvasti esiintyvät verbit ovat samankaltaisia molemmissa aineis-toissa. Molemmissa aineistoissa eniten esiintyvä verbi on olla (vara). Modaalisista apu-verbeistä aineistossa esiintyy pääasiallisesti ska ja kan -verbit. Ska -verbille ei löydy vastaavuutta suomenkielisessä aineistossa, mutta kan -verbiä vastaavat suomen verbit voida, osata ja pystyä. Kaiken kaikkiaan opetussuunnitelmakontekstissa voidaan todeta esiintyvän useimmiten velvoitteeseen, lupaan ja kykyyn liittyviä modaalisia apuverbejä, jotka sisältävät eri modaalisuuden asteita.
Toimijoita tutkittiin aktiivilauseiden subjektien avulla ja analysoimalla oletettuja tekijöitä passiivilauseissa sekä epätäydellisissä lauseissa, jotka eivät sisällä subjektia. Aineistossa esiintyy sekä konkreettisia että abstrakteja subjekteja. Yksittäisenä subjektina aineistossa esiintyy useimmiten oppilas. Passiivilauseissa sen sijaan toimijana on useimmiten tulkittavissa opettaja tai opetuksenjärjestäjä. Suomenkielisessä aineistossa myös oppilas esiintyy passiivilauseen toimijana suhteellisen usein. Epätäydellisissä lauseissa, joita esiintyy aineistoon sisältyvissä taulukoissa, toimijana on poikkeuksetta opettaja tai opetuksenjärjestäjä.
Merkityksiä on tutkielmassa analysoitu tarkastelemalla aineistossa esiintyvien verbien prosesseja ja modaalisia apuverbejä. Tavoitteena prosessien analysoinnissa oli selvittää, millaisia merkitystä kantavia verbejä esiintyy opetussuunnitelmien muodostamassa tekstikontekstissa. Tulokset osoittavat että sekä suomen- että ruotsinkielisessä aineistos-sa esiintyy kaikkia neljää tutkittua prosessityyppiä: materiaalista, mentaalista, relatio-naalista sekä verbaalista. Prosessityyppien esiintymistiheydessä on kuitenkin eroja. Ma-teriaalisia prosesseja esiintyy selvästi eniten ja mentaalisia toiseksi eniten molemman-kielisissä aineistoissa. Verbaalisia ja relationaalisia prosesseja esiintyy vähemmän. Suomenkielisessä aineistossa esiintyy hiukan enemmän verbaalisia prosesseja kuin rela-tionaalisia, päinvastoin kuin ruotsinkielisessä aineistossa. Prosenttiluvuissa ei muutoin ilmene suuria eroja aineistojen välillä.
Myös aineistossa toistuvasti esiintyvät verbit ovat samankaltaisia molemmissa aineis-toissa. Molemmissa aineistoissa eniten esiintyvä verbi on olla (vara). Modaalisista apu-verbeistä aineistossa esiintyy pääasiallisesti ska ja kan -verbit. Ska -verbille ei löydy vastaavuutta suomenkielisessä aineistossa, mutta kan -verbiä vastaavat suomen verbit voida, osata ja pystyä. Kaiken kaikkiaan opetussuunnitelmakontekstissa voidaan todeta esiintyvän useimmiten velvoitteeseen, lupaan ja kykyyn liittyviä modaalisia apuverbejä, jotka sisältävät eri modaalisuuden asteita.
Toimijoita tutkittiin aktiivilauseiden subjektien avulla ja analysoimalla oletettuja tekijöitä passiivilauseissa sekä epätäydellisissä lauseissa, jotka eivät sisällä subjektia. Aineistossa esiintyy sekä konkreettisia että abstrakteja subjekteja. Yksittäisenä subjektina aineistossa esiintyy useimmiten oppilas. Passiivilauseissa sen sijaan toimijana on useimmiten tulkittavissa opettaja tai opetuksenjärjestäjä. Suomenkielisessä aineistossa myös oppilas esiintyy passiivilauseen toimijana suhteellisen usein. Epätäydellisissä lauseissa, joita esiintyy aineistoon sisältyvissä taulukoissa, toimijana on poikkeuksetta opettaja tai opetuksenjärjestäjä.