Seitsemäsluokkalaisten oppilaiden musiikkiminä koulun musiikinopetuksessa
Honkala, Anniina (2015)
Honkala, Anniina
2015
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261886
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia millaisena seitsemäsluokkalaiset nuoret kokevat koulunsa musiikinopetuksen ja miten musiikinopetus vastaa heidän musiikkiminäänsä. Tutkimus selvittää millainen tutkittavien musiikkiminä on, millaisia tilanteita musiikinopetuksesta tutkittavien mieleen on jäänyt, millainen on musiikkiminän ja opetuksen suhde, ja miten tutkittavat kehittäisivät musiikinopetusta, jos heillä olisi siihen valta.
Teoreettinen viitekehys tutkimuksessa liittyy sekä musiikkiminään että musiikin opetusmaailmaan. Oleellisena tutkimuslähteenä tässä tutkimuksessa on Kirsi Tulamon (1993) tutkimus musiikkiminästä ja musiikillisesta minäkäsityksestä, minkä pohjalta musiikkiminän ajatellaan kehittyvän yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Musiikkiminän lisäksi tutkimuksen lähtökohtana on taidekasvatuksen, taito- ja taideaineiden ja erityisesti musiikin oppiaineen kuvaaminen ja problematisoiminen lähdekirjallisuuden avulla. Lisäksi oleellisena osana tutkimuskirjallisuutta on musiikin oppiminen ja opettaminen.
Tutkimukseen osallistui kaksi tamperelaista koulua ja yhdestä koulusta kaksi luokkaa, eli yhteensä vuosiluokkia tutkimuksessa on neljä. Tutkimukseen osallistuneita vuonna 2000 syntyneitä seitsemäsluokkalaisia nuoria on 57. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa olen käyttänyt avoimia kysymyksiä sisältävää kyselytutkimusta. Tutkimusaineiston analysoin tutkimuskysymyksiä ja kyselylomaketta noudattaen aineistolähtöisesti. Tutkittavien kirjoittamat tekstit olen käsitellyt ensiksi koodaamalla, joista vastaukset on teemoiteltu ja lisäksi käsitelty määrällisesti.
Oppilaiden musiikkiminä näyttäytyi ennen kaikkea positiivisena ja musiikki tärkeänä osana nuorten elämää. Musiikkiminään liitettiin vahvoja tunteita, ja kuuntelu yksin tai kavereiden kanssa oli suuremmalla osalla nuorista musiikkiminän keskiössä. Musiikkituntien tilannekuvaukset olivat suurimmaksi osaksi positiivisia ja niissä korostui toiminta ja tekeminen. Hyvän musiikinopettajan kuvauksissa jaoin oppilaiden vastaukset opettajan luonteenpiirteisiin, luokkaympäristön hallintaan, oppilaan oppimisen tukemiseen ja opettajan musiikilliseen osaamiseen ja opetukseen. Tärkeimpinä hyvän opettajan piirteinä olivat oikeudenmukaisuus, oppilaan huomioonottaminen, kuunteleminen, opetuksen monipuolisuus ja vaihtelu. Oppilaiden muutosehdotelmissa musiikinopetusta kohtaan 27% vastasi olevansa tyytyväisiä opetukseen eivätkä muuttaisi mitään. Tämän lisäksi eniten toivottiin tuntimäärän lisäystä musiikkiin. Musiikkiminä ja koulun musiikinopetus olivat ennen kaikkea nuorten kirjoituksissa täysin erillisiä asioita, eikä näiden kahden väliltä löytynyt yhteyttä niin, että musiikinopetus vastaisi tai olisi vastaamatta parhaiten johonkin tietynlaiseen musiikkiminään.
Teoreettinen viitekehys tutkimuksessa liittyy sekä musiikkiminään että musiikin opetusmaailmaan. Oleellisena tutkimuslähteenä tässä tutkimuksessa on Kirsi Tulamon (1993) tutkimus musiikkiminästä ja musiikillisesta minäkäsityksestä, minkä pohjalta musiikkiminän ajatellaan kehittyvän yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Musiikkiminän lisäksi tutkimuksen lähtökohtana on taidekasvatuksen, taito- ja taideaineiden ja erityisesti musiikin oppiaineen kuvaaminen ja problematisoiminen lähdekirjallisuuden avulla. Lisäksi oleellisena osana tutkimuskirjallisuutta on musiikin oppiminen ja opettaminen.
Tutkimukseen osallistui kaksi tamperelaista koulua ja yhdestä koulusta kaksi luokkaa, eli yhteensä vuosiluokkia tutkimuksessa on neljä. Tutkimukseen osallistuneita vuonna 2000 syntyneitä seitsemäsluokkalaisia nuoria on 57. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa olen käyttänyt avoimia kysymyksiä sisältävää kyselytutkimusta. Tutkimusaineiston analysoin tutkimuskysymyksiä ja kyselylomaketta noudattaen aineistolähtöisesti. Tutkittavien kirjoittamat tekstit olen käsitellyt ensiksi koodaamalla, joista vastaukset on teemoiteltu ja lisäksi käsitelty määrällisesti.
Oppilaiden musiikkiminä näyttäytyi ennen kaikkea positiivisena ja musiikki tärkeänä osana nuorten elämää. Musiikkiminään liitettiin vahvoja tunteita, ja kuuntelu yksin tai kavereiden kanssa oli suuremmalla osalla nuorista musiikkiminän keskiössä. Musiikkituntien tilannekuvaukset olivat suurimmaksi osaksi positiivisia ja niissä korostui toiminta ja tekeminen. Hyvän musiikinopettajan kuvauksissa jaoin oppilaiden vastaukset opettajan luonteenpiirteisiin, luokkaympäristön hallintaan, oppilaan oppimisen tukemiseen ja opettajan musiikilliseen osaamiseen ja opetukseen. Tärkeimpinä hyvän opettajan piirteinä olivat oikeudenmukaisuus, oppilaan huomioonottaminen, kuunteleminen, opetuksen monipuolisuus ja vaihtelu. Oppilaiden muutosehdotelmissa musiikinopetusta kohtaan 27% vastasi olevansa tyytyväisiä opetukseen eivätkä muuttaisi mitään. Tämän lisäksi eniten toivottiin tuntimäärän lisäystä musiikkiin. Musiikkiminä ja koulun musiikinopetus olivat ennen kaikkea nuorten kirjoituksissa täysin erillisiä asioita, eikä näiden kahden väliltä löytynyt yhteyttä niin, että musiikinopetus vastaisi tai olisi vastaamatta parhaiten johonkin tietynlaiseen musiikkiminään.