Magical realism and children's magical way of knowing in David Almond's Skellig and Heaven Eyes
Vielma, Saara (2015)
Vielma, Saara
2015
Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriopinnot - Master's Programme in English Language and Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261885
Tiivistelmä
Tutkielmassani keskityn tarkastelemaan maagista realismia. Tutkielmani kohteena ovat David Almondin lapsille ja nuorille suunnatut kirjat Skellig ja Heaven Eyes, joissa molemmissa maaginen realismi on voimakkaasti läsnä. Pääpainona tutkielmassani on se, kuinka maagis-realistiset tekstit voivat haastaa vakiintuneita käsityksiä tiedosta ja sitä kautta myös konstruktioita lapsista.
Tutkielmassa käyttämäni teoriat jakaantuvat pääosin kahteen osaan. Toinen osa teoriasta nojaa vahvasti maagisen realismin teoriaan ja teoreetikkoihin, kuten Anne Hegerfeldtiin tai Maggie Anne Bowersiin. Tässä pyrin tuomaan esiin, kuinka maaginen realismi pystyy kyseenalaistamaan ja purkamaan kategorioita ja faktoiksi luultuja subjektiivisia totuuksia. Teorian toinen osa koostuu lapsen ja lapsuuden sosiaalisen konstruktion käsittelystä keskittyen viattomuuden konstruktioon sekä lapsen oletettuun maagiseen ajatteluun. Näitä kumpaakin käsitellessä pyrin tuomaan esiin, kuinka ajatus oikeanlaisesta tiedosta näkyy niissä tai vaikuttaa niihin. Punaisena lankana näiden teoriaosuuksien välillä on Jean François Lyotardin teoria tiedosta narratiiveina ja kuinka tietoa jaotellaan ja arvotetaan hyvään ja väärään tietoon. Tieteellistä tietoa pidetään usein oikeanlaisena ja hyvänä, kun taas maagisia uskomuksia pidetään väärinä.
Analyysissa käsittelen maagista realismia Skellig ja Heaven Eyes -kirjoissa sekä kuinka näiden kirjojen lapsihahmot esitetään maagisen ajattelun omaavina ja viattomina. Analyysissani tutkin, kuinka nämä tekstit fuusioivat maagisen ja niin kutsutun todellisen maailman yhteen kyseenalaisten samalla oletuksia tieteellisen tiedon oikeudesta ja maagisten uskomusten vääryydestä. Samalla tutkitaan kuinka näissä teksteissä tietoon pohjautuvien viattomuuden ja maagisen ajattelun lapsikonstruktioiden marginalisoiva vaikutus purkautuu maagisen realismin subjektiivisia totuuksia kyseenalaistavan luonteen takia. Lapsen erilainen, maagisena nähty tapa nähdä maailmaa arvotetaan tällöin samalle tasolle kuin aikuisten tieteellinen ja rationaalisena pidetty tapa.
Tutkielmassa käyttämäni teoriat jakaantuvat pääosin kahteen osaan. Toinen osa teoriasta nojaa vahvasti maagisen realismin teoriaan ja teoreetikkoihin, kuten Anne Hegerfeldtiin tai Maggie Anne Bowersiin. Tässä pyrin tuomaan esiin, kuinka maaginen realismi pystyy kyseenalaistamaan ja purkamaan kategorioita ja faktoiksi luultuja subjektiivisia totuuksia. Teorian toinen osa koostuu lapsen ja lapsuuden sosiaalisen konstruktion käsittelystä keskittyen viattomuuden konstruktioon sekä lapsen oletettuun maagiseen ajatteluun. Näitä kumpaakin käsitellessä pyrin tuomaan esiin, kuinka ajatus oikeanlaisesta tiedosta näkyy niissä tai vaikuttaa niihin. Punaisena lankana näiden teoriaosuuksien välillä on Jean François Lyotardin teoria tiedosta narratiiveina ja kuinka tietoa jaotellaan ja arvotetaan hyvään ja väärään tietoon. Tieteellistä tietoa pidetään usein oikeanlaisena ja hyvänä, kun taas maagisia uskomuksia pidetään väärinä.
Analyysissa käsittelen maagista realismia Skellig ja Heaven Eyes -kirjoissa sekä kuinka näiden kirjojen lapsihahmot esitetään maagisen ajattelun omaavina ja viattomina. Analyysissani tutkin, kuinka nämä tekstit fuusioivat maagisen ja niin kutsutun todellisen maailman yhteen kyseenalaisten samalla oletuksia tieteellisen tiedon oikeudesta ja maagisten uskomusten vääryydestä. Samalla tutkitaan kuinka näissä teksteissä tietoon pohjautuvien viattomuuden ja maagisen ajattelun lapsikonstruktioiden marginalisoiva vaikutus purkautuu maagisen realismin subjektiivisia totuuksia kyseenalaistavan luonteen takia. Lapsen erilainen, maagisena nähty tapa nähdä maailmaa arvotetaan tällöin samalle tasolle kuin aikuisten tieteellinen ja rationaalisena pidetty tapa.