Paremman toivossa ja pahimman pelossa: diskurssianalyysi lasten yksityisen sairausvakuuttamisen merkityksistä
Karhu, Suvi (2015)
Karhu, Suvi
2015
Sosiaalitieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261884
Tiivistelmä
Tutkielmassani olen tarkastellut lasten yksityiselle sairausvakuuttamiselle annettuja merkityksiä. Tutkimalla ihmisten tapoja arvioida vakuuttamisen hyödyllisyyttä olen pyrkinyt ymmärtämään, mistä ilmiössä on kyse, ja millainen rooli yksityisillä vakuutuksilla on yhteiskunnassamme.
Lasten yksityistä vakuuttamista on tutkittu Suomessa toistaiseksi vähän. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että lapsiperheet ottavat vakuutuksia ennen kaikkea välttääkseen julkisen terveydenhuollon jonoja. Yksityistä vakuuttamista on sekä kotimaassa että kansainvälisesti tutkittu pääasiassa kvantitatiivisin aineistoin ja menetelmin. Kulttuuriseen ymmärtämiseen pyrkivissä tutkimuksissa vakuuttamista lähestytään toisin ja tavoitteena on tarkastella yksilöiden valintoja tunneperäiset ja sosiokulttuuriset tekijät huomioiden.
Empiirisen tutkimuksen aineistona käytin lasten vakuuttamisesta internetissä käytyä keskustelua. Luokittelin käytettyjä perusteluja ja havainnoin diskursiivisesti tapoja, joilla ilmiöstä puhutaan. Tutkin, millä perusteilla ja missä asemassa vakuuttamisen hyödyllisyyttä tarkastellaan ja mitä vakuuttamalla tavoitellaan.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että lasten yksityisen vakuuttamisen hyödyllisyyttä arvioidaan tarpeen, hoidon ja talouden kriteereillä. Julkisten palvelujen ongelmat korostuvat suhteessa aiempiin tutkimuksiin: kyse ei ole vain jonoista ja yksityisen paremmuudesta, vaan myös lääketieteellisen asiantuntemuksen ja palvelujen saatavuuden puutteista. Vakuuttamista jäsennetään yksilön ja perheen näkökulmasta. Vakuuttaminen mielletään yhtäältä omiin preferensseihin perustuvaksi valinnaksi, toisaalta väistämättömäksi seuraukseksi lapsen terveyden, palvelujen ominaisuuksien ja perheen taloustilanteen muodostamista olosuhteista. Vakuuttamalla pyritään paitsi lisäämään perheen hyvinvointia, myös vähentämään vanhemman huolta ja vastuuta.
Tulosten ja aiempien tutkimusten perusteella lasten yksityiselle vakuuttamiselle voidaan antaa kolme erilaista merkitystä. Ilmiössä on kyse yhtäältä julkista turvaa täydentävästä ylellisyydestä, toisaalta sen puutteita korvaavasta välttämättömyydestä ja kolmanneksi konkreettisten tarpeiden ja julkisen turvan tavoitteiden ulkopuolelle sijoittuvista epävarmuuden hallinnan markkinoista.
Lasten yksityistä vakuuttamista on tutkittu Suomessa toistaiseksi vähän. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että lapsiperheet ottavat vakuutuksia ennen kaikkea välttääkseen julkisen terveydenhuollon jonoja. Yksityistä vakuuttamista on sekä kotimaassa että kansainvälisesti tutkittu pääasiassa kvantitatiivisin aineistoin ja menetelmin. Kulttuuriseen ymmärtämiseen pyrkivissä tutkimuksissa vakuuttamista lähestytään toisin ja tavoitteena on tarkastella yksilöiden valintoja tunneperäiset ja sosiokulttuuriset tekijät huomioiden.
Empiirisen tutkimuksen aineistona käytin lasten vakuuttamisesta internetissä käytyä keskustelua. Luokittelin käytettyjä perusteluja ja havainnoin diskursiivisesti tapoja, joilla ilmiöstä puhutaan. Tutkin, millä perusteilla ja missä asemassa vakuuttamisen hyödyllisyyttä tarkastellaan ja mitä vakuuttamalla tavoitellaan.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että lasten yksityisen vakuuttamisen hyödyllisyyttä arvioidaan tarpeen, hoidon ja talouden kriteereillä. Julkisten palvelujen ongelmat korostuvat suhteessa aiempiin tutkimuksiin: kyse ei ole vain jonoista ja yksityisen paremmuudesta, vaan myös lääketieteellisen asiantuntemuksen ja palvelujen saatavuuden puutteista. Vakuuttamista jäsennetään yksilön ja perheen näkökulmasta. Vakuuttaminen mielletään yhtäältä omiin preferensseihin perustuvaksi valinnaksi, toisaalta väistämättömäksi seuraukseksi lapsen terveyden, palvelujen ominaisuuksien ja perheen taloustilanteen muodostamista olosuhteista. Vakuuttamalla pyritään paitsi lisäämään perheen hyvinvointia, myös vähentämään vanhemman huolta ja vastuuta.
Tulosten ja aiempien tutkimusten perusteella lasten yksityiselle vakuuttamiselle voidaan antaa kolme erilaista merkitystä. Ilmiössä on kyse yhtäältä julkista turvaa täydentävästä ylellisyydestä, toisaalta sen puutteita korvaavasta välttämättömyydestä ja kolmanneksi konkreettisten tarpeiden ja julkisen turvan tavoitteiden ulkopuolelle sijoittuvista epävarmuuden hallinnan markkinoista.