Kaikki, minkä voi tehdä irrallaan pulpetista, on plussaa - Miten tulevat luokanopettajat näkevät draamakasvatuksen peruskoulun opetuksessa?
Salo, Elina (2015)
2015
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261881
Tiivistelmä
Tässä kasvatustieteen pro gradu -tutkimuksessa tutkittiin sitä, miten tulevat luokanopettajat näkevät draamakasvatuksen peruskoulun opetuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa tulevien luokanopettajien suhtautumisesta draamakasvatuksen asemaan perusopetuksessa liittyen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistukseen, joka on astumassa voimaan vuonna 2016 ja jossa draamaa on lisätty opetusmenetelmäksi.
Tutkimus sisälsi toimintatutkimuksen piirteitä ja sen interventiovaihe toteutettiin keväällä 2013 Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoille suunnatulla draamakurssilla. Tutkimuksen interventiona luokanopettajaopiskelijoille järjestettiin kokemuksellinen menetelmäkoulutus draamakasvatuksellisesta prosessidraama -menetelmästä. Tutkimusaineiston muodosti luokanopettajaopiskelijoilta kerätyt oppimispäiväkirjat, jotka sisälsivät heidän näkemyksiään prosessidraamasta opetusmenetelmänä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 48 luokanopettajaopiskelijaa.
Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja aineistosta eriteltiin tyyppikompositiota. Analyysin tuloksia peilattiin sekä aiempaan tietoon draamakasvatuksen hyödyistä ja haasteista opetuksessa että koulukulttuurin muutokseen yleisellä tasolla.
Tulosten perusteella luokanopettajaopiskelijat näkivät draamakasvatukselle olevan tilaa ja tarvetta peruskoulun opetuksessa. Tuleville luokanopettajille kehittyi kokemuksellisen menetelmäkoulutuksen myötä prosessidraama -menetelmästä toimiva kuva opetusmenetelmänä ja suuri osa koulutukseen osallistuneista sanoi tulevansa mahdollisesti myös käyttämään menetelmää tulevaisuudessa.
Tutkimuksen avulla saavutettua tietoa voidaan pitää käyttökelpoisena pohjana tuleville tutkimuksille koskien draamakasvatuksen asemaa ja siihen liittyviä asenteita suomalaisen peruskoulun opettajiston keskuudessa. Keskeisin jatkotoimenpide draamakasvatuksen aseman kehittämiseksi suomalaisessa peruskoulussa on opettajien kouluttaminen draamakasvatuksen menetelmien käyttöön sekä draamakasvatuksen opettajanoppaiden kehittely ja testaaminen.
Tutkimus sisälsi toimintatutkimuksen piirteitä ja sen interventiovaihe toteutettiin keväällä 2013 Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoille suunnatulla draamakurssilla. Tutkimuksen interventiona luokanopettajaopiskelijoille järjestettiin kokemuksellinen menetelmäkoulutus draamakasvatuksellisesta prosessidraama -menetelmästä. Tutkimusaineiston muodosti luokanopettajaopiskelijoilta kerätyt oppimispäiväkirjat, jotka sisälsivät heidän näkemyksiään prosessidraamasta opetusmenetelmänä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 48 luokanopettajaopiskelijaa.
Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja aineistosta eriteltiin tyyppikompositiota. Analyysin tuloksia peilattiin sekä aiempaan tietoon draamakasvatuksen hyödyistä ja haasteista opetuksessa että koulukulttuurin muutokseen yleisellä tasolla.
Tulosten perusteella luokanopettajaopiskelijat näkivät draamakasvatukselle olevan tilaa ja tarvetta peruskoulun opetuksessa. Tuleville luokanopettajille kehittyi kokemuksellisen menetelmäkoulutuksen myötä prosessidraama -menetelmästä toimiva kuva opetusmenetelmänä ja suuri osa koulutukseen osallistuneista sanoi tulevansa mahdollisesti myös käyttämään menetelmää tulevaisuudessa.
Tutkimuksen avulla saavutettua tietoa voidaan pitää käyttökelpoisena pohjana tuleville tutkimuksille koskien draamakasvatuksen asemaa ja siihen liittyviä asenteita suomalaisen peruskoulun opettajiston keskuudessa. Keskeisin jatkotoimenpide draamakasvatuksen aseman kehittämiseksi suomalaisessa peruskoulussa on opettajien kouluttaminen draamakasvatuksen menetelmien käyttöön sekä draamakasvatuksen opettajanoppaiden kehittely ja testaaminen.