Päihdesensitiivisyys : vanhempien kokemuksia lasten päihteiden käytöstä
Hakala, Tuija (2015)
2015
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261871
Tiivistelmä
Päihteiden väärinkäytön ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja koskettavat aina päihteidenkäyttäjän lisäksi hänen läheisiään. Vanhempien päihteiden käyttöä ja sen vaikutuksia lasten elämään on tutkittu runsaasti, kun taas lasten päihteiden käytön vaikutusta vanhempien elämään ei ole juurikaan tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vanhempien kokemuksia elämästään päihdeongelmaisen lapsen kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä vanhempien kokemuksia kohtaan sekä lisääntyneen ymmärryksen avulla kehittää sosiaali- ja terveysalan erilaisia tukimuotoja vanhempien tukemiseksi.
Tutkimusaineisto kerättiin surujärjestö Käpy ry:n sekä A-klinikka säätiön kautta e-lomakkeen sekä teemahaastattelujen avulla. E-lomake sisälsi nuoreen ja hänen perheeseensä liittyviä taustamuuttujia sekä avoimia kysymyksiä vanhempien kokemuksista elämästään päihdenuoren kanssa. Tutkimukseen osallistujia oli yhteensä 27, joista haastateltiin yhdeksää vanhempaa. Pelkistyksiä löytyi aineistosta 821, joista muodostui 35 alaluokkaa, seitsemän yläluokkaa ja yksi pääluokka.
Tutkimus tulosten mukaan kokemus elämästä päihdeongelmaisen lapsen kanssa oli prosessi, joka alkoi päihdeongelman tunnistamisesta. Vanhemmat kokivat lapsen menettävän elämänhallintansa. Vanhemmat kokivat tilanteen hallitsemattomaksi ja elämänsä kaaosmaiseksi. Lapsen päihdeongelma rikkoi perheen sisäiset suhteet ja vanhemmat leimautuivat omassa elinympäristössään. Tilanteen raskaudesta huolimatta vanhemmat halusivat kiinni pitää vanhemmuudestaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että oman lapsen päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa huomattavaa haittaa vanhemmille. Huolimatta päihteiden runsaasta käytöstä, päihteiden käyttöön liitetään yhteiskunnassamme leimaamista, se koetaan häpeällisenä ja vanhempia syyllistetään lapsensa päihteiden käytöstä. Vanhemmat tarvitsevat tukea selvitäkseen lapsensa päihteiden käytön seurauksista.
Tutkimusaineisto kerättiin surujärjestö Käpy ry:n sekä A-klinikka säätiön kautta e-lomakkeen sekä teemahaastattelujen avulla. E-lomake sisälsi nuoreen ja hänen perheeseensä liittyviä taustamuuttujia sekä avoimia kysymyksiä vanhempien kokemuksista elämästään päihdenuoren kanssa. Tutkimukseen osallistujia oli yhteensä 27, joista haastateltiin yhdeksää vanhempaa. Pelkistyksiä löytyi aineistosta 821, joista muodostui 35 alaluokkaa, seitsemän yläluokkaa ja yksi pääluokka.
Tutkimus tulosten mukaan kokemus elämästä päihdeongelmaisen lapsen kanssa oli prosessi, joka alkoi päihdeongelman tunnistamisesta. Vanhemmat kokivat lapsen menettävän elämänhallintansa. Vanhemmat kokivat tilanteen hallitsemattomaksi ja elämänsä kaaosmaiseksi. Lapsen päihdeongelma rikkoi perheen sisäiset suhteet ja vanhemmat leimautuivat omassa elinympäristössään. Tilanteen raskaudesta huolimatta vanhemmat halusivat kiinni pitää vanhemmuudestaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että oman lapsen päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa huomattavaa haittaa vanhemmille. Huolimatta päihteiden runsaasta käytöstä, päihteiden käyttöön liitetään yhteiskunnassamme leimaamista, se koetaan häpeällisenä ja vanhempia syyllistetään lapsensa päihteiden käytöstä. Vanhemmat tarvitsevat tukea selvitäkseen lapsensa päihteiden käytön seurauksista.