Poliittinen johtajuus : kriittinen teoria
Marjelund, Jari (2015)
Marjelund, Jari
2015
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261870
Tiivistelmä
Rakennan pro gradu -tutkielmassani poliittisen johtajuuden kriittisen teorian. Tutkielmani lähtökohta on tuntemukseni siitä, että poliittinen johtajuus on monimerkityksellisempi ja -mutkaisempi ilmiö kuin sitä käsittelevä politiikan tutkimus esittää. Poliittisen johtajuuden tutkimusta ja kriittistä johtajuuden tutkimusta hyödyntämällä ja oman pohdintani kautta perehdyn siihen, mikä poliittisen johtajuuden olemus on ja mitä poliittisesta johtajuudesta on mahdollista tietää. Lisäksi olen kiinnostunut poliittisen johtajuuden tutkimuksen normatiivisuudesta.
Sovellan poliittisen johtajuuden teoriani rakentamisessa intuitiiviseksi teoretisoinniksi kutsuttua lähestymistapaa. Intuitiivisessa teoretisoinnissa hylätään näkemys, jonka mukaan tieteellinen teoretisointi toimii samalla tavalla kuin tieteelliset tutkimusmenetelmät. Siinä tunnustetaan, että teoretisointi ja muu uusien oivallusten saaminen tapahtuu niin kutsutussa keksimisen kontekstissa. Lineaarisen ongelmanratkaisun ja tiedostetun ajattelun lisäksi intuitiivisessa teoretisoinnissa on määrä luottaa ihmisaivojen kykyyn ”prosessoida” asioita tiedostetun ajattelun ulkopuolella.
Rakennan pohjan intuitiiviselle teoretisoinnilleni perehtymällä kriittiseen johtajuuden tutkimukseen ja poliittisen johtajuuden tutkimukseen syntetisoivan review-tutkimuksen kautta. Syntetisoivassa review-tutkimuksessa perehdytään olemassa olevaan tutkimukseen jostakin tietystä aiheesta ja pyritään sen kautta esimerkiksi kehittämään uusia teoreettisia näkökulmia. Perehdyn molempiin tutkimusaloihin keskittymällä niiden johtajuuden ontologiaa ja epistemologiaa ja johtajuuden tutkimuksen normatiivisuutta koskeviin näkemyksiin. Rakennan oman poliittisen johtajuuden teoriani suhteessa olemassa olevan teorian ja tutkimuksen puutteisiin ja hyödyntämällä omaa intuitiivista ymmärrystäni poliittisesta johtajuudesta ja kriittisen johtajuuden tutkimuksen näkemyksiä ja käsitteistöä.
Poliittisen johtajuuden kriittisessä teoriassani poliittinen johtajuus on olemukseltaan sosiaalinen konstruktio. Sillä ei ole positiivista ontologiaa, eli sitä ei ole mahdollista pelkistää miksikään tietyksi toiminnaksi, asemaksi tai muuksi konkreettiseksi asiaksi. Poliittisella johtajuudella voi olla laajasti jaettuja merkityksiä, joita pidetään muuttumattomina ja itsestäänselvinä mutta jotka todellisuudessa rakentuvat jatkuvasti uudelleen. Poliittisen johtajuuden voima tai voimattomuus on sen arvottuneissa ja ideologisissa merkityksissä. Se on ilmiönä ymmärrettävissä, ei selitettävissä ja ennustettavissa. Poliittisen johtajuuden tutkijoiden on tarkasteltava sille annettuja merkityksiä ilman tutkimusta ohjaavia ennakko-olettamuksia. Tutkimus ei myöskään voi olla kokonaan arvovapaata: se tuottaa ja ylläpitää mutta voi myös haastaa tietynlaisia tulkintoja poliittisesta johtajuudesta. Tutkijoilla on siten velvollisuus esimerkiksi haastaa niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussakin esiintyvät yksinkertaistavat tulkinnat poliittisesta johtajuudesta.
Sovellan poliittisen johtajuuden teoriani rakentamisessa intuitiiviseksi teoretisoinniksi kutsuttua lähestymistapaa. Intuitiivisessa teoretisoinnissa hylätään näkemys, jonka mukaan tieteellinen teoretisointi toimii samalla tavalla kuin tieteelliset tutkimusmenetelmät. Siinä tunnustetaan, että teoretisointi ja muu uusien oivallusten saaminen tapahtuu niin kutsutussa keksimisen kontekstissa. Lineaarisen ongelmanratkaisun ja tiedostetun ajattelun lisäksi intuitiivisessa teoretisoinnissa on määrä luottaa ihmisaivojen kykyyn ”prosessoida” asioita tiedostetun ajattelun ulkopuolella.
Rakennan pohjan intuitiiviselle teoretisoinnilleni perehtymällä kriittiseen johtajuuden tutkimukseen ja poliittisen johtajuuden tutkimukseen syntetisoivan review-tutkimuksen kautta. Syntetisoivassa review-tutkimuksessa perehdytään olemassa olevaan tutkimukseen jostakin tietystä aiheesta ja pyritään sen kautta esimerkiksi kehittämään uusia teoreettisia näkökulmia. Perehdyn molempiin tutkimusaloihin keskittymällä niiden johtajuuden ontologiaa ja epistemologiaa ja johtajuuden tutkimuksen normatiivisuutta koskeviin näkemyksiin. Rakennan oman poliittisen johtajuuden teoriani suhteessa olemassa olevan teorian ja tutkimuksen puutteisiin ja hyödyntämällä omaa intuitiivista ymmärrystäni poliittisesta johtajuudesta ja kriittisen johtajuuden tutkimuksen näkemyksiä ja käsitteistöä.
Poliittisen johtajuuden kriittisessä teoriassani poliittinen johtajuus on olemukseltaan sosiaalinen konstruktio. Sillä ei ole positiivista ontologiaa, eli sitä ei ole mahdollista pelkistää miksikään tietyksi toiminnaksi, asemaksi tai muuksi konkreettiseksi asiaksi. Poliittisella johtajuudella voi olla laajasti jaettuja merkityksiä, joita pidetään muuttumattomina ja itsestäänselvinä mutta jotka todellisuudessa rakentuvat jatkuvasti uudelleen. Poliittisen johtajuuden voima tai voimattomuus on sen arvottuneissa ja ideologisissa merkityksissä. Se on ilmiönä ymmärrettävissä, ei selitettävissä ja ennustettavissa. Poliittisen johtajuuden tutkijoiden on tarkasteltava sille annettuja merkityksiä ilman tutkimusta ohjaavia ennakko-olettamuksia. Tutkimus ei myöskään voi olla kokonaan arvovapaata: se tuottaa ja ylläpitää mutta voi myös haastaa tietynlaisia tulkintoja poliittisesta johtajuudesta. Tutkijoilla on siten velvollisuus esimerkiksi haastaa niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussakin esiintyvät yksinkertaistavat tulkinnat poliittisesta johtajuudesta.