“Obviously Very Pleased With Herself” : On the Complementation of the Adjective Pleased in British English
Sihvonen, Satu (2015)
2015
Englantilainen filologia - English Philology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261864
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261864
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan adjektiivin pleased yhteydessä esiintyviä komplementteja britannianenglannissa 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun loppuun sekä kahdella eri osa-alueella: kaunokirjallisuudessa ja puhutussa kielessä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten pleased-adjektiivin komplementaatio on muuttunut ajan kuluessa ja käyttöalueen vaikutuksesta. Lisäksi tutkitaan, vaikuttavatko erilaiset komplementit pleased –sanan merkitykseen.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kolmesta lähteestä jotka on kerätty kahdesta elektronisesta korpuksesta. Historiallinen aineisto on kerätty The Corpus of Late Modern English Texts –korpuksen kolmannesta osasta, joka sisältää kaunokirjallisisa tekstejä vuodesta 1850 vuoteen 1920. Nykyisen britannianenglannin aineisto on kerätty The British National Corpus –korpuksesta, jonka alaosioista tutkimuksessa käytetään kaunokirjallisuudesta sekä puheesta litteroiduista teksteistä koostuvaa osaa.
Tutkielman ensimmäisessä osassa selvitetään aluksi korpuslingvistiikan piirteitä ja tarkastellaan, millaisia ovat tutkimusaineiston tarjoavat korpukset. Seuraavassa luvussa tuodaan esille komplementaation liittyvää käsitteistöä ja komplementaatiovaihteluun mahdollisesti vaikuttavia teorioita. Lopuksi kartoitetaan, mitä pleased –adjektiivista tiedetään aiemman tutkimuksen perusteella. Tätä selvitetään tarkastelemalla lukuisia eri sanakirjoja sekä kielioppeja. Tutkielman toisessa osassa esitellään ja analysoidaan empiirinen aineisto kronologisessa järjestyksessä.
Yhteensä tutkimuksessa löydettiin pleased –adjektiivin kanssa käytössä viisitoista erilaista komplementaatiorakennetta, joista neljä ovat selvästi yleisempiä kuin loput, marginaalisemmat komplementit. Merkittävimpiä havaintoja ovat nk. nollakomplementin osuuden lasku sekä that –lauseiden osuuden nousu. Pleased –adjektiivilla havaittiin olevan kolme pääasiallista merkitystä. Merkityksistä kaksi esiintyy vain tiettyjen komplementaatiorakenteiden kanssa. Lisäksi todettiin, että komplementaatioon liittyvät teoriat, tärkeimpänä Complexity Principle –periaate, vaikuttavat jonkin verran siihen, millaisten komplementtien kanssa pleased –adjektiivi esiintyy.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kolmesta lähteestä jotka on kerätty kahdesta elektronisesta korpuksesta. Historiallinen aineisto on kerätty The Corpus of Late Modern English Texts –korpuksen kolmannesta osasta, joka sisältää kaunokirjallisisa tekstejä vuodesta 1850 vuoteen 1920. Nykyisen britannianenglannin aineisto on kerätty The British National Corpus –korpuksesta, jonka alaosioista tutkimuksessa käytetään kaunokirjallisuudesta sekä puheesta litteroiduista teksteistä koostuvaa osaa.
Tutkielman ensimmäisessä osassa selvitetään aluksi korpuslingvistiikan piirteitä ja tarkastellaan, millaisia ovat tutkimusaineiston tarjoavat korpukset. Seuraavassa luvussa tuodaan esille komplementaation liittyvää käsitteistöä ja komplementaatiovaihteluun mahdollisesti vaikuttavia teorioita. Lopuksi kartoitetaan, mitä pleased –adjektiivista tiedetään aiemman tutkimuksen perusteella. Tätä selvitetään tarkastelemalla lukuisia eri sanakirjoja sekä kielioppeja. Tutkielman toisessa osassa esitellään ja analysoidaan empiirinen aineisto kronologisessa järjestyksessä.
Yhteensä tutkimuksessa löydettiin pleased –adjektiivin kanssa käytössä viisitoista erilaista komplementaatiorakennetta, joista neljä ovat selvästi yleisempiä kuin loput, marginaalisemmat komplementit. Merkittävimpiä havaintoja ovat nk. nollakomplementin osuuden lasku sekä that –lauseiden osuuden nousu. Pleased –adjektiivilla havaittiin olevan kolme pääasiallista merkitystä. Merkityksistä kaksi esiintyy vain tiettyjen komplementaatiorakenteiden kanssa. Lisäksi todettiin, että komplementaatioon liittyvät teoriat, tärkeimpänä Complexity Principle –periaate, vaikuttavat jonkin verran siihen, millaisten komplementtien kanssa pleased –adjektiivi esiintyy.