Työntekijöiden näkemys ylimmän johdon imagosta : Case Lappeenrannan kaupunki
Hujanen, Niina (2015)
2015
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261853
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Lappeenrannan kaupunki. Tutkimuksen päätehtävänä oli selvittää, minkälaisena kaupungin työntekijät kokevat organisaation ylimmän johdon imagon. Ylimmällä johdolla tutkimuksessa viitattiin kohdeorganisaation ammatilliseen johtoon, eli käytännössä sen ylimpiin virkamiehiin. Imagolla puolestaan tarkoitettiin henkilöille tietystä kohteesta muodostuneita mielipiteitä ja uskomuksia. Imagon lisäksi tutkimuksessa selvitettiin imagoa tukevia käsitteitä, joita ovat mielikuvat, identiteetti ja maine. Tutkimuksessa imagon tukikäsitteenä toimi luottamus, sillä imagolla ja luottamuksella koettiin olevan tutkimuksen ja sen kohderyhmän kannalta tiivis yhteys toisiinsa.
Kohdejoukoksi valittiin rajattu joukko kohdeorganisaation työntekijöistä. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin Internetissä toteutetulla kyselylomakkeella Questback-ohjelmaa apuna käyttäen. Tavoitteena oli koota kuvailevia elementtejä kohdeorganisaation ylimmän johdon imagon nykytilasta. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 107 henkilöä. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 23,7 prosenttia.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työntekijöiden mielipidettä organisaation ylimmän johdon imagosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi selvitettiin, miten koettu imago vaikuttaa ylimpää johtoa kohtaan koettuun luottamuksen. Tämän ohella työntekijöiltä tiedusteltiin, kuinka tärkeänä he pitävät ylimmän johdon imagon kehittämistä, ja toisaalta minkälaisilla konkreettisilla toimenpiteillä imagoa voitaisiin jatkossa kehittää.
Keskeisinä tutkimustuloksina havaittiin, että etenkin toiminnan ja viestinnän avoimuus, työntekijöiden mielipiteiden huomioonottaminen sekä työntekijöiden sekaan jalkautuminen ovat potentiaalisia huomionkohteita imagon kehittämisen näkökulmasta. Näiden tekijöiden avulla myös ylintä johtoa kohtaan koettua luottamusta voitaisiin parantaa, joten sekä avoimuuteen, kuunteluun että työntekijöiden tapaamiseen liittyvien toimintamallien kehittäminen voisivat olla suositeltavia toimenpiteitä jatkossa. Yleisesti ottaen ylimmän johdon imagon kehittäminen koettiin tärkeänä. Ylimmän johdon imagon tutkimuksen todettiin olevan merkityksellistä myös tulevaisuudessa esimerkiksi tietyin aikavälein tehtynä tai konkreettisten kehitystoimien onnistuneisuuden seurannassa.
Kohdejoukoksi valittiin rajattu joukko kohdeorganisaation työntekijöistä. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin Internetissä toteutetulla kyselylomakkeella Questback-ohjelmaa apuna käyttäen. Tavoitteena oli koota kuvailevia elementtejä kohdeorganisaation ylimmän johdon imagon nykytilasta. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 107 henkilöä. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 23,7 prosenttia.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työntekijöiden mielipidettä organisaation ylimmän johdon imagosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi selvitettiin, miten koettu imago vaikuttaa ylimpää johtoa kohtaan koettuun luottamuksen. Tämän ohella työntekijöiltä tiedusteltiin, kuinka tärkeänä he pitävät ylimmän johdon imagon kehittämistä, ja toisaalta minkälaisilla konkreettisilla toimenpiteillä imagoa voitaisiin jatkossa kehittää.
Keskeisinä tutkimustuloksina havaittiin, että etenkin toiminnan ja viestinnän avoimuus, työntekijöiden mielipiteiden huomioonottaminen sekä työntekijöiden sekaan jalkautuminen ovat potentiaalisia huomionkohteita imagon kehittämisen näkökulmasta. Näiden tekijöiden avulla myös ylintä johtoa kohtaan koettua luottamusta voitaisiin parantaa, joten sekä avoimuuteen, kuunteluun että työntekijöiden tapaamiseen liittyvien toimintamallien kehittäminen voisivat olla suositeltavia toimenpiteitä jatkossa. Yleisesti ottaen ylimmän johdon imagon kehittäminen koettiin tärkeänä. Ylimmän johdon imagon tutkimuksen todettiin olevan merkityksellistä myös tulevaisuudessa esimerkiksi tietyin aikavälein tehtynä tai konkreettisten kehitystoimien onnistuneisuuden seurannassa.