Vastuullista vai ei? Verot ja yritysten yhteiskuntavastuu suomalaisessa kontekstissa
Kalliola, Kirsi (2015)
Kalliola, Kirsi
2015
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506251847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506251847
Tiivistelmä
Yhteiskuntavastuu on ehtinyt jo muodostumaan arkipäiväiseksi yritysmaailmassa, mutta verot on liitetty yritysten yhteiskuntavastuuseen vasta viime vuosien aikana. Julkinen kritiikki yritysten harjoittamaa aggressiivista verosuunnittelua kohtaan on pakottanut yritykset tarkastelemaan kriittisesti verosuunnittelukäytäntöjään. Useissa yrityksissä aggressiivinen verosuunnittelu on kuitenkin ehtinyt muodostua normiksi, ja tästä syystä verojen ymmärtäminen yhteiskuntavastuun osana voi tuottaa hankaluuksia.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten verot nähdään osana yhteiskuntavastuuta suomalaisessa yhteiskunnassa, ja miten vastuullisesta veronmaksusta voidaan raportoida. Tutkimus sisältää kaksi empiiristä osiota, joista ensimmäisessä aihetta lähestytään sanomalehtikirjoittelun pohjalta, ja toisessa tutkitaan kolmen esimerkkiyrityksen verojalanjälkiraportteja. Lehtikirjoitusten avulla pyritään selventämään miten verot ymmärretään osana yhteiskuntavastuuta suomalaisessa yhteiskunnassa, ja mitä odotuksia yhteiskunta asettaa yrityksille. Verojalanjälkiraporttien avulla pyritään syventämään lehtikirjoittelusta saatua näkemystä sitä, miten yritykset itse ymmärtävät verot osana yhteiskuntavastuutaan. Lisäksi raportteja analysoimalla kartoitetaan miten veroista voi ylipäätään raportoida yhteiskuntavastuun osana. Tutkimusta ohjaa legitimaatioteoria, jonka mukaan yrityksen ja yhteiskunnan arvojen tulee kohdata, jotta yrityksillä olisi oikeutus toimia yhteiskunnassa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrityksillä ja yhteiskunnalla on osittain ristiriitaiset näkemykset siitä, miten verot tulisi ymmärtää osana yhteiskuntavastuuta. Useat yritykset pyrkivät oikeuttamaan aggressiivisen verosuunnittelun perustelemalla toimivansa lakien sallimissa rajoissa. Julkisesta keskustelusta nousee kuitenkin esiin, että yrityksiltä odotetaan laajempaa vastuullisuutta kuin vain lakien noudattamista. Tämä ristiriita voi johtua sitä, että suomalaiset yritykset eivät ole pysyneet perässä yhteiskuntavastuun kehityksessä. Nykyään yrityksiltä odotetaan lain kirjaimen noudattamisen lisäksi myös lain tarkoituksen noudattamista. Viime vuosina julkaistut verojalanjälkiraportit tuntuvat vastaavan sosiaaliseen paineeseen tehdä yritysten verot läpinäkyvimmiksi. Laajimmillaan raportit voivat sisältää verojen lisäksi tietoa yrityksen verostrategiasta, siirtohinnoittelusta ja saaduista julkisista tuista, sekä näkemyksistä verotuksellisen toimintaympäristön nykytilasta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten verot nähdään osana yhteiskuntavastuuta suomalaisessa yhteiskunnassa, ja miten vastuullisesta veronmaksusta voidaan raportoida. Tutkimus sisältää kaksi empiiristä osiota, joista ensimmäisessä aihetta lähestytään sanomalehtikirjoittelun pohjalta, ja toisessa tutkitaan kolmen esimerkkiyrityksen verojalanjälkiraportteja. Lehtikirjoitusten avulla pyritään selventämään miten verot ymmärretään osana yhteiskuntavastuuta suomalaisessa yhteiskunnassa, ja mitä odotuksia yhteiskunta asettaa yrityksille. Verojalanjälkiraporttien avulla pyritään syventämään lehtikirjoittelusta saatua näkemystä sitä, miten yritykset itse ymmärtävät verot osana yhteiskuntavastuutaan. Lisäksi raportteja analysoimalla kartoitetaan miten veroista voi ylipäätään raportoida yhteiskuntavastuun osana. Tutkimusta ohjaa legitimaatioteoria, jonka mukaan yrityksen ja yhteiskunnan arvojen tulee kohdata, jotta yrityksillä olisi oikeutus toimia yhteiskunnassa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrityksillä ja yhteiskunnalla on osittain ristiriitaiset näkemykset siitä, miten verot tulisi ymmärtää osana yhteiskuntavastuuta. Useat yritykset pyrkivät oikeuttamaan aggressiivisen verosuunnittelun perustelemalla toimivansa lakien sallimissa rajoissa. Julkisesta keskustelusta nousee kuitenkin esiin, että yrityksiltä odotetaan laajempaa vastuullisuutta kuin vain lakien noudattamista. Tämä ristiriita voi johtua sitä, että suomalaiset yritykset eivät ole pysyneet perässä yhteiskuntavastuun kehityksessä. Nykyään yrityksiltä odotetaan lain kirjaimen noudattamisen lisäksi myös lain tarkoituksen noudattamista. Viime vuosina julkaistut verojalanjälkiraportit tuntuvat vastaavan sosiaaliseen paineeseen tehdä yritysten verot läpinäkyvimmiksi. Laajimmillaan raportit voivat sisältää verojen lisäksi tietoa yrityksen verostrategiasta, siirtohinnoittelusta ja saaduista julkisista tuista, sekä näkemyksistä verotuksellisen toimintaympäristön nykytilasta.