Kirjasto pelissä : pelit ja pelaaminen Suomen yleisissä kirjastoissa

Abstract

Tässä tutkielmassa kartoitetaan miten pelit ja pelaaminen ovat edustettuina, ja miten peleihin ja pelaamiseen suhtaudutaan Suomen yleisissä kirjastoissa, ja millainen tulevaisuudenkuva peleillä ja pelaamisella kirjastoissa kirjastoammattilaisten näkemyksen mukaan on. Tutkimuksessa selvitetään myös kirjastossa pelaamisen haittoja ja hyötyjä.

Pelikulttuurista on tullut yhteiskunnassa valtavirtaa ja peliharrastus kasvattaa suosiotaan. Peliharrastajia on kaikissa ikäluokissa. Kirjastoilla on yhteiskunnassa tasa-arvoistava tehtävä, joten niiden tulisi mahdollistaa jokaiselle pääsy kaikkiin kulttuurimuotoihin. Kirjastot ovat kulttuurin vaalijoita, joten pelikulttuuri kuuluu osaksi kirjastojen toimintaa.

Pelit tekevät edelleen tuloaan kirjastoihin, ja pelitoiminnan kysyntä kirjastoissa on kasvussa. Kirjastoissa tuotetaan nykyisin paljon tapahtumia, joilla pyritään yhteisöllisyyteen ja elämyksellisyyteen. Pelit sopivat hyvin monenlaisten tapahtumien aiheeksi. Erilaisten peliprojektien toteuttamiseen on myös tarvetta ja halua, ja niihin on tarjolla hankerahoitusta. Kirjaston tiloilla on suuri merkitys pelitoiminnan kannalta. Pelilukutaito on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, jossa kirjastoilla voi olla opetuksellinen rooli.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kymmentä kirjastoammattilaista erikokoisista yleisistä kirjastoista eri puolilta Suomea. Kerätty materiaali on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä käyttäen. Tuloksia on verrattu aiempaan tutkimukseen ja kirjoituksiin aiheesta, ja prosessin perusteella tuloksia voidaan pitää jollakin tasolla yleistettävissä Suomen yleisiin kirjastoihin.

Analyysin perusteella pelit ja pelaaminen kuuluvat kirjastoihin, ja pelitoimintaa halutaan tukea ja kehittää. Pelitoiminnassa on vielä paljon alueellisia eroja ja paljon kehitettävää. Pelikokoelman kartuttamisella pyritään saavuttamaan tietty perustaso, mutta muun pelitoiminnan suhteen käytännöt eivät ole missään vielä vakiintuneet.

Suurin haaste pelitoiminnan kehitykselle on resurssien puute. Pelitoiminnan kehitys tarvitsee kirjaston johdon tukea, aikaa suunnitella ja toteuttaa pelitoimintaa, pelitietoisia henkilöitä sekä rahaa mahdollisiin hankintoihin. Pelitoiminnasta aiheutuvaa meteliä ei pidetty suurena haittana.

Pelitoiminnassa nähtiin paljon hyötyjä kirjaston ja sen käyttäjien kannalta. Pelitoiminta on hyvin sosiaalista ja yhteisöllistä, ja sen avulla voi luoda kiinnostavia tapahtumia ja saada sitä kautta ei-käyttäjiä kirjaston asiakkaiksi. Pelikasvatus ja -koulutustoiminta nähtiin tärkeänä osana kirjastojen kasvatuksellista ja sivistävää roolia. Asennoituminen peleihin ja pelaamiseen kirjastoissa oli positiivista ja ilmapiiri, resurssipuutteista huolimatta, kannustava. Pelit ovat osa yleisiä kirjastoja ja ovat tulleet niihin jäädäkseen.