Terveysalan opettajien kokemukset opiskelijoiden työharjoittelun ohjauksesta internetpohjaisen ohjelman avulla

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveysalan opettajien kokemuksia opiskelijoiden työharjoittelun ohjauksesta internetpohjaisen ohjelman avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää verkko-opetuksen ja terveysalan opettajan työn kehittämiseen. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusmetodina käytettiin avointa yksilöhaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin kesäkuussa 2013 haastattelemalla yhden ammattikorkeakoulun yhdeksää terveysalan opettajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten mukaan opettajien kokemuksiin harjoittelun ohjauksesta internetpohjaisen ohjelman avulla sisältyivät systemaattinen tiedon saanti opiskelijan harjoittelusta verkko-ohjelman avulla, opettajan rooli aktiivisena verkko-ohjaajana, verkko-ohjauksen myönteiset vaikutukset opiskelijan harjoitteluun, verkko-ohjauksen myönteiset vaikutukset opettajan työssä, verkko-ohjauksen kuormittavuus opettaja työssä, vuorovaikutustaitojen korostuminen verkko-ohjauksessa, sekä ongelmat yhtenäisen verkko-ohjauksen toteutuksessa.

Opettajat kokivat saavansa verkko-ohjelman avulla systemaattisesti monipuolisesti tietoa harjoittelupaikasta, opiskelijan oppimisprosessista, käytännön ohjauksesta, sekä mahdollisista ongelmista harjoittelussa. Opettajan aktiivinen rooli sisälsi tiedon hyödyntämisen arvioinnissa, opettajan vastuullisuuden verkkokeskusteluiden ohjaamisessa, opettajan vaikuttamisen käytännön ohjaukseen, opiskelijan yksilöllisen ohjauksen, opettajan intensiivisen läsnäolon, sekä itsenäisen ohjaustavan korostumisen. Verkko-ohjaus vaikutti myönteisesti opiskelijan oppimiseen, itsearviointiin ja tavoitteiden saavuttamiseen. Verkko-ohjelma auttoi opettajaa työssä ja täydensi harjoittelun ohjausta. Opettajien ja käytännön ohjaajien sitoutuminen verkko-ohjelman käyttöön koettiin tärkeäksi. Verkko-ohjauksen kuormittavuutena koettiin sen työläys, ongelmat ajankäytön suunnittelussa sekä valintojen tekeminen resurssien puitteissa. Vuorovaikutustaitojen korostuminen verkko-ohjauksessa sisälsi heikentynyttä vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijan välillä, ongelmia verkkokeskusteluiden ohjaamisessa, sekä tarkkuutta vaativaa kommunikointia verkko-ohjelmassa. Yhtenäisen verkko-ohjauksen ongelmiksi nousivat sitoutumattomuus verkko-ohjaukseen, sekä käytännön ohjaajien näkökulman puuttuminen.

Tutkimuksen tulokset lisäävät ja täydentävät hoitotieteen tutkimustietoa terveysalan työharjoittelun verkko-ohjauksesta ja opettaja työstä verkko-ohjaajana. Tutkimuksella saatua tietoa voidaan käyttää hyväksi verkko-opetuksen ja terveysalan opettajan työn kehittämisessä. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan esittää, että verkko-ohjaus internetpohjaisen ohjelman avulla on informatiivinen, oppimista edistävä ja opettajalle mielekäs, täydentävä ohjaustapa. Työtä pidettiin kuitenkin myös kuormittavana ja vuorovaikutustaidot korostuivat verkossa. Yhtenäisen verkko-ohjauksen toteuttamiseen liittyy vielä ongelmia.