Kuvien kuvailun ja -hallinnan kehittäminen : tapauksena Tampereen yliopiston viestintäyksikön digitaalinen kuva-arkisto
Nevalainen, Johanna (2015)
Nevalainen, Johanna
2015
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506241828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506241828
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään digitaalisessa muodossa oleviin kuviin ja niiden kuvailuun liittyviä käytäntöjä ja ongelmia. Tutkimuskohteena on Tampereen yliopiston viestintäyksikön digitaalisessa muodossa oleva valokuva-arkisto. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa kuvaillaan yhden digitaalisen kuva-arkiston piirteitä. Tutkimus on toteutettu osana Tampereen yliopiston viestintäyksikön kuva-arkiston kehittämishanketta.
Tutkielmassa kartoitetaan Tampereen yliopiston viestintäyksikön digitaalisen valokuva-arkiston käyttötarpeita, sisältöä ja kuvan kuvailun periaatteita. Aineisto kerättiin vuosina 2011 ja 2014 haastattelujen ja havainnoinnin avulla. Tutkimukseen osallistui seitsemän henkilöä, jotka toimivat Tampereen yliopistossa tiedotustehtävissä. Lisäksi haastattelujen avulla kerättiin tutkimukseen osallistuneiden kokemuksia kuva-arkiston käytöstä ja heidän toivomuksiaan arkiston kehittämiseksi.
Haastattelujen pohjalta ilmeni, että keskeisiä kehitystoiveita olivat yhtenäinen arkistointikäytäntö, arkistointiohjeet sekä arkiston kuvaus. Lisäksi toivottiin nykyistä helpompaa hakua, vaivatonta kuvien jakamista ulkopuolelle sekä mahdollisesti arkistonhallintaohjelmaa. Useimmat haastateltavista toivoivat myös kuviin lisää kuvailutietoja.
Tutkimuksessa ilmeni, että kuva-arkiston keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet liittyvät kuvien löytymiseen ja kuvailutietoihin. Arkistossa ilmenee epäyhtenäisiä käytäntöjä kuvien järjestämisen ja kuvailun suhteen. Kansioihin tallennettujen kuvien löytäminen perustuu paljolti työntekijöiden muistinvaraiseen tietoon, sillä arkistossa ei ole hakutoimintoa.
Tutkimuksessa selvisi, että niissä kansioissa, joissa kuvailu on yhdenmukaisempaa, nou-datettiin Shatfordin (1986) lukuohjeessa esittämiä kuvailun attribuutteja: kuka, mitä, missä ja milloin. Kuvailuelementeistä etenkin milloin (päivämäärä) esiintyi paljon kuvailussa. Jotta kuvat löytyisivät paremmin, niihin pitäisi liittää enemmän mitä ja kuka -kysymyksiin vastaavia metatietoja.
Tutkimuksessa vertaillaan perinteisen, ammattimaisesti järjestetyn arkiston ja internetin kuvasovelluksissa tapahtuvan avoimen avainsanoituksen piirteitä. Vertailun pohjalta esitetään kehitysnäkökulmia kuva-arkiston kehityshankkeen ja haastateltavien huomioiden puitteissa. Jatkotutkimusta arkistossa voitaisiin toteuttaa kokeilemalla kuvanhallintaohjelmaa.
Tutkielmassa kartoitetaan Tampereen yliopiston viestintäyksikön digitaalisen valokuva-arkiston käyttötarpeita, sisältöä ja kuvan kuvailun periaatteita. Aineisto kerättiin vuosina 2011 ja 2014 haastattelujen ja havainnoinnin avulla. Tutkimukseen osallistui seitsemän henkilöä, jotka toimivat Tampereen yliopistossa tiedotustehtävissä. Lisäksi haastattelujen avulla kerättiin tutkimukseen osallistuneiden kokemuksia kuva-arkiston käytöstä ja heidän toivomuksiaan arkiston kehittämiseksi.
Haastattelujen pohjalta ilmeni, että keskeisiä kehitystoiveita olivat yhtenäinen arkistointikäytäntö, arkistointiohjeet sekä arkiston kuvaus. Lisäksi toivottiin nykyistä helpompaa hakua, vaivatonta kuvien jakamista ulkopuolelle sekä mahdollisesti arkistonhallintaohjelmaa. Useimmat haastateltavista toivoivat myös kuviin lisää kuvailutietoja.
Tutkimuksessa ilmeni, että kuva-arkiston keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet liittyvät kuvien löytymiseen ja kuvailutietoihin. Arkistossa ilmenee epäyhtenäisiä käytäntöjä kuvien järjestämisen ja kuvailun suhteen. Kansioihin tallennettujen kuvien löytäminen perustuu paljolti työntekijöiden muistinvaraiseen tietoon, sillä arkistossa ei ole hakutoimintoa.
Tutkimuksessa selvisi, että niissä kansioissa, joissa kuvailu on yhdenmukaisempaa, nou-datettiin Shatfordin (1986) lukuohjeessa esittämiä kuvailun attribuutteja: kuka, mitä, missä ja milloin. Kuvailuelementeistä etenkin milloin (päivämäärä) esiintyi paljon kuvailussa. Jotta kuvat löytyisivät paremmin, niihin pitäisi liittää enemmän mitä ja kuka -kysymyksiin vastaavia metatietoja.
Tutkimuksessa vertaillaan perinteisen, ammattimaisesti järjestetyn arkiston ja internetin kuvasovelluksissa tapahtuvan avoimen avainsanoituksen piirteitä. Vertailun pohjalta esitetään kehitysnäkökulmia kuva-arkiston kehityshankkeen ja haastateltavien huomioiden puitteissa. Jatkotutkimusta arkistossa voitaisiin toteuttaa kokeilemalla kuvanhallintaohjelmaa.