Luottamus ja terveydenhuoltojärjestelmä
Niemelä, Heidi (2015)
2015
Kansanterveystiede - Public Health
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506241823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506241823
Tiivistelmä
Terveydenhuoltojärjestelmän uskottava toiminta edellyttää väestön luottamusta järjestelmän tarjoamia palveluja kohtaan. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän tarkoituksena on taata tasavertaiset ja oikeudenmukaiset terveyspalvelut koko väestölle. Tästä huolimatta eri väestöryhmillä on osittain eriarvoiset mahdollisuudet järjestelmän tarjoamien palvelujen käyttöön. Luottamusta terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä on kuitenkin toistaiseksi Suomessa tutkittu vähän.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, ovatko sukupuoli, ikä, maantieteellinen asuinalue, sosioekonominen asema, koettu terveys, terveydenhuollon palvelujen käyttö ja käyttäjäkokemus, sekä työterveyshuollon palvelujen käyttöoikeus ja vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen olemassaolo yhteydessä terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen. Sosioekonomisen aseman osoittimina käytettiin koulutusta, tulotasoa ja työmarkkina-asemaa. Terveydenhuoltojärjestelmää tarkasteltiin kokonaisuutena, joka käsittää kuntien järjestämisvastuulle kuuluvan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon sekä yksityiset terveyspalvelut.
Tutkimusaineistona käytettiin ISSP (International Social Survey Programme) -sarjassa vuonna 2011 kerättyä Suomen aineistoa. Aineisto (N=1263) analysoitiin SPSS 22.0 -ohjelmistolla. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Pearsonin ?2 -riippumattomuustestiä ja multinominaalista logistista regressioanalyysia.
Kaikista vastaajista 56.3 % luotti järjestelmään paljon, 32.9 % jonkin verran ja 10.8 % ei luottanut terveydenhuoltojärjestelmään. Koulutus, koettu terveys ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjäkokemus olivat yhteydessä järjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet luottivat järjestelmään eniten. Koetun terveyden suhteen luottamus terveydenhuoltojärjestelmään oli sitä yleisempää, mitä paremmaksi vastaaja terveydentilansa raportoi. Saamiinsa terveydenhuollon palveluihin tyytyväiset luottivat järjestelmään enemmän kuin tyytymättömät.
Tutkimustulokset ovat pääosin yhteneviä aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella luottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan on melko yleistä eri väestöryhmissä. Koulutusta lukuunottamatta koettu terveys ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjäkokemus ovat tämän tutkimuksen perusteella luottamuksen kannalta merkityksellisempiä kuin yksilön ominaisuudet ja asema yhteiskunnassa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, ovatko sukupuoli, ikä, maantieteellinen asuinalue, sosioekonominen asema, koettu terveys, terveydenhuollon palvelujen käyttö ja käyttäjäkokemus, sekä työterveyshuollon palvelujen käyttöoikeus ja vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen olemassaolo yhteydessä terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen. Sosioekonomisen aseman osoittimina käytettiin koulutusta, tulotasoa ja työmarkkina-asemaa. Terveydenhuoltojärjestelmää tarkasteltiin kokonaisuutena, joka käsittää kuntien järjestämisvastuulle kuuluvan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon sekä yksityiset terveyspalvelut.
Tutkimusaineistona käytettiin ISSP (International Social Survey Programme) -sarjassa vuonna 2011 kerättyä Suomen aineistoa. Aineisto (N=1263) analysoitiin SPSS 22.0 -ohjelmistolla. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Pearsonin ?2 -riippumattomuustestiä ja multinominaalista logistista regressioanalyysia.
Kaikista vastaajista 56.3 % luotti järjestelmään paljon, 32.9 % jonkin verran ja 10.8 % ei luottanut terveydenhuoltojärjestelmään. Koulutus, koettu terveys ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjäkokemus olivat yhteydessä järjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet luottivat järjestelmään eniten. Koetun terveyden suhteen luottamus terveydenhuoltojärjestelmään oli sitä yleisempää, mitä paremmaksi vastaaja terveydentilansa raportoi. Saamiinsa terveydenhuollon palveluihin tyytyväiset luottivat järjestelmään enemmän kuin tyytymättömät.
Tutkimustulokset ovat pääosin yhteneviä aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella luottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan on melko yleistä eri väestöryhmissä. Koulutusta lukuunottamatta koettu terveys ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjäkokemus ovat tämän tutkimuksen perusteella luottamuksen kannalta merkityksellisempiä kuin yksilön ominaisuudet ja asema yhteiskunnassa.