Strateginen suunnittelu Satakunnan sairaanhoitopiirin tieteellisessä kirjastossa
Koivunen, Katri (2015)
2015
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506231806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506231806
Tiivistelmä
Tutkielman yleistavoitteena on selvittää, miten strateginen suunnittelu toteutettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin tieteellisessä kirjastossa. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat henkilökunnan näkemykset strategiatyöhön.
Kirjastonhoitajaa ja hänen lähiesimiestä haastateltiin aiheesta maaliskuussa 2007. Samalla selvi- tettiin tulevan strategiatyön perustaksi näkemyksiä kirjaston toiminta-ajatuksesta ja visiosta sekä määriteltiin käsityksiä kirjaston vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista SWOT- analyysin avulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös asiakastyytyväisyyskyselyn avulla sairaanhoi- topiirin henkilökunnan yleisen tyytyväisyyden lisäksi käsityksiä ja näkemyksiä kirjaston palve- luista sekä kehittämisideoita palveluiden saatavuuden ja laadun kehittämiseksi. Kyselyn tulokset tukevat strategista suunnittelua ja täydentävät kirjastonhoitajan ja lähiesimiehen haastattelutulok- sia.
Tutkimus osoitti, että strategisen suunnittelun tulee olla linjassa kehysorganisaation strategian kanssa ja se tulee suunnitella sairaanhoitopiirin arvot lähtökohtana. Suunnittelu lähtee kirjaston sisältä ja sen henkilökunnalla on strategiatyössä merkittävä rooli. Ilman kehysorganisaation ylimmän johdon tukea ja mukanaoloa suunnittelutyötä ei kuitenkaan voida tehdä.
Tutkimuksen mukaan strateginen suunnittelu antaa päivittäiselle työlle merkitystä ja suunnan toimien näin yhdessä toiminta-ajatuksen ja vision kanssa pohjana kaikelle kirjastossa tehtävälle työlle. Vaikka sitä ei aktiivisesti joka päivä mietitä, se toimii taustalla ja mahdollistaa dynaami- sen, määrätietoisen ja tiettyyn tavoitteeseen pyrkivän toiminnan.
Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksien mukaan henkilökunnan kokemat sekä kirjastonhoitajan ja hänen lähiesimiehen tunnistamat kehittämistarpeet ovat hyvin yhteneväisiä. Olennaisin kirjaston kehittämistä koskeva palaute oli sähköisten aineistojen merkitys sekä asiakkaiden erilaiset koulu- tustarpeet kuten aineistojen käyttökoulutus ja tiedonhankinnan koulutus. Tärkeä huomio oli myös tiedottamisen tarve kirjaston palveluista sekä kenelle kirjaston palvelut ovat tarkoitettu.
Kirjastonhoitajaa ja hänen lähiesimiestä haastateltiin aiheesta maaliskuussa 2007. Samalla selvi- tettiin tulevan strategiatyön perustaksi näkemyksiä kirjaston toiminta-ajatuksesta ja visiosta sekä määriteltiin käsityksiä kirjaston vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista SWOT- analyysin avulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös asiakastyytyväisyyskyselyn avulla sairaanhoi- topiirin henkilökunnan yleisen tyytyväisyyden lisäksi käsityksiä ja näkemyksiä kirjaston palve- luista sekä kehittämisideoita palveluiden saatavuuden ja laadun kehittämiseksi. Kyselyn tulokset tukevat strategista suunnittelua ja täydentävät kirjastonhoitajan ja lähiesimiehen haastattelutulok- sia.
Tutkimus osoitti, että strategisen suunnittelun tulee olla linjassa kehysorganisaation strategian kanssa ja se tulee suunnitella sairaanhoitopiirin arvot lähtökohtana. Suunnittelu lähtee kirjaston sisältä ja sen henkilökunnalla on strategiatyössä merkittävä rooli. Ilman kehysorganisaation ylimmän johdon tukea ja mukanaoloa suunnittelutyötä ei kuitenkaan voida tehdä.
Tutkimuksen mukaan strateginen suunnittelu antaa päivittäiselle työlle merkitystä ja suunnan toimien näin yhdessä toiminta-ajatuksen ja vision kanssa pohjana kaikelle kirjastossa tehtävälle työlle. Vaikka sitä ei aktiivisesti joka päivä mietitä, se toimii taustalla ja mahdollistaa dynaami- sen, määrätietoisen ja tiettyyn tavoitteeseen pyrkivän toiminnan.
Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksien mukaan henkilökunnan kokemat sekä kirjastonhoitajan ja hänen lähiesimiehen tunnistamat kehittämistarpeet ovat hyvin yhteneväisiä. Olennaisin kirjaston kehittämistä koskeva palaute oli sähköisten aineistojen merkitys sekä asiakkaiden erilaiset koulu- tustarpeet kuten aineistojen käyttökoulutus ja tiedonhankinnan koulutus. Tärkeä huomio oli myös tiedottamisen tarve kirjaston palveluista sekä kenelle kirjaston palvelut ovat tarkoitettu.