Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kieli, kääntäminen ja instituutio : onko institutionaalisten tekstien kieli yksinkertaisempaa käännöksissä?

Ojala, Elina (2015)

 
Avaa tiedosto
GRADU-1435061128.pdf (1.136Mt)
Lataukset: 



Ojala, Elina
2015

Käännöstiede - Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-09
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506231797
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee institutionaalisia käännöksiä käännösuniversaalihypoteesiteorian näkökulmasta. Tutkimuksessa sovelletaan korpusmenetelmiä lain ja hallinnon tekstien tutkimuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, päteekö käännösuniversaaliksi ehdotettu yksinkertaistumishypoteesi myös lain ja hallinnon piiriin kuuluvissa institutionaalisien tekstien käännöksissä.

Tutkielman aineisto koostuu Euroopan unionin suomenkielisistä asetuksista sekä suomalaisista säädöksistä, joista on koottu komparatiiviset korpukset ja joille on tehty sanaluokkajäsennys. Näistä teksteistä muodostettuja verrannollisia korpuksia analysoimalla tutkitaan yksinkertaistumishypoteesia korpuksien sana-sane -suhteita sekä leksikaalista tiheyttä vertailemalla. Tämän lisäksi korpuksien yleisiä kielellisiä piirteitä, kuten virkkeiden ja lauseiden pituuksia, vertaillaan. Aikaisempaan tutkimukseen perustuen hypoteesina on, että suomennosten sana-sane - suhde on matalampi, ja että niiden leksikaalinen tiheys alhaisempi. Toisin sanoen oletetaan, että merkkejä käännöskielen yksinkertaistumista on suomenkielisissä teksteissä havaittavissa.

Korpuksien sana-sane -suhdetta ja leksikaalista tiheyttä vertailemalla ei tutkimuksessa löydetty viitteitä käännöskielen yksinkertaistumisesta. Tutkimuksen tulokset eivät siis tue yksinkertaistumishypoteesia. Tutkimuksen tulokset ovat näin ollen ristiriidassa aikaisemman käännösuniversaalihypoteeseja koskevan tutkimuksen kanssa. On kuitenkin otettava huomioon, että aikaisempaa tutkimusta ei ole tehty lain ja hallinnon teksteistä koostuvilla korpuksilla.

Yksi selitys saaduille tutkimustuloksille on käännösuniversaalihypoteesien mahdollinen tekstilajikohtaisuus sekä se, että lain ja hallinnon teksteillä on keskenään hyvin samanlaisia piirteitä kielestä riippumatta. Tekstilajikohtaisista tutkimuksista sekä konkreettisten käännösnormien, käännösmuistien sekä tietokoneavusteisten käännöstyökalujen vaikutuksesta käännösuniversaaleiden esiintymiseen olisikin mielekästä tutkia tulevaisuudessa.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [34624]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste