The English Word One and its Finnish Equivalents : A Contrastive Study
Teisala, Sini (2015)
2015
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506221792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506221792
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan englanninkielen sanaa one ja sen suomenkielisiä vastineita. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä eri merkityksiä sanalla one on ja minkälaisia suomenkielisiä vastineita sen eri merkitykset saavat. Kyseessä on korpusaineistoon perustuva kontrastiivinen tutkimus, jossa tarkastellaan millaisissa ympäristöissä sanaa one ja sen vastineita käytetään. Päällimmäisenä tarkoitusena on löytää syntaktisia vihjeitä, joiden avulla jokin käännösohjelma osaisi valita sanan one oikean suomenkielisen vastineen.
Tutkielman ensimmäisessä osassa esitellään tutkimuksessa käytetyt sanakirjat, kieliopit ja korpus, sekä selostetaan tutkimusmetodi. Myös tutkimuksen taustalla vaikuttavat kielitieteen haarat, kontrastiivinen lingvistiikka, korpuslingvistiikka, konekääntäminen ja kollokaatio, käydään läpi. Tämän jälkeen tarkastellaan englanninkielisen sanan one eri käyttötapoja ja merkityksiä ja selvitetään sen mahdolliset suomenkieliset vastineet yksi- ja kaksikielisten sanakirjojen ja kielioppiteosten avulla.
Tutkielman empiirinen osa koostuu korpusaineiston analyysistä. Korpusaineisto on peräisin Tampereen yliopiston kaksikielisestä käännöskorpuksesta Tampere Bilingual Corpus of Finnish and English (TamBiC), joka koostuu suomen- ja englanninkielisistä kauno- ja tietokirjallisista teksteistä ja niiden englannin- ja suomenkielisistä käännöksistä.
Sanakirja- ja kielioppianalyysin perusteella sanalle one löytyi kolme pääasiallista käyttötapaa, ja näille yhteensä kuusi eri rakennetta tai merkitystä. Suomenkielisiä vastineita löytyi kaiken kaikkiaan 13. Osa vastineista on keskenään vaihtokelpoisia, eli yhdelle sanan one merkitykselle on kaksi tai useampia suomenkielisiä vastineita. Sanaa one käytetään itsenäisenä pronominina (one1), joka voidaan tietyissä tilanteissa luokitella myös numeraaliksi, determinanttina (one2) ja epämääräisenä subjektina (one3). Useimmiten one1 esiintyy yksin tai prepositiorakenteessa one of + substantiivilauseke. Näiden suomenkielisiä vastineita ovat muun muassa yksi, eräs, sellainen, Ø eli nollavastine ja toinen. Determinanttia (one2) käytetään, kun halutaan painottaa pääsanaa tai merkityksessä ’tietty’. Näiden suomenkielisiä vastineita ovat muun muassa yksi, eräs ja toinen. Epämääräinen subjekti one3 viittaa ihmisiin yleensä, mutta sillä voidaan viitata myös puhujaan itseensä. Epämääräisen subjektin suomenkielinen yleisin vastine oli nollapersoona.
Korpusaineistosta löytyi edellä mainittujen vastineiden lisäksi useita muita vastineita, mutta monissa tapauksissa aineiston määrä jäi liian vähäiseksi, eikä näin ollen täyttä varmuutta niiden yleisyydestä saatu. Muutamissa tapauksissa korpusaineiston analysointi auttoi löytämään eroja vastineiden välillä. Lisäksi korpusanalyysi paljasti useita idiomeja tai fraaseja, joille löytyi myös suomenkieliset idiomaattiset vastineet. Toisaalta käännöskoneen kykyä erottaa one1 ja one3 toisistaan on mahdotonta selvittää, sillä ne voivat esiintyä hyvinkin samankaltaisissa rakenteissa, mutta vaativat täysin erilaiset suomenkieliset vastineet.
Tutkielman ensimmäisessä osassa esitellään tutkimuksessa käytetyt sanakirjat, kieliopit ja korpus, sekä selostetaan tutkimusmetodi. Myös tutkimuksen taustalla vaikuttavat kielitieteen haarat, kontrastiivinen lingvistiikka, korpuslingvistiikka, konekääntäminen ja kollokaatio, käydään läpi. Tämän jälkeen tarkastellaan englanninkielisen sanan one eri käyttötapoja ja merkityksiä ja selvitetään sen mahdolliset suomenkieliset vastineet yksi- ja kaksikielisten sanakirjojen ja kielioppiteosten avulla.
Tutkielman empiirinen osa koostuu korpusaineiston analyysistä. Korpusaineisto on peräisin Tampereen yliopiston kaksikielisestä käännöskorpuksesta Tampere Bilingual Corpus of Finnish and English (TamBiC), joka koostuu suomen- ja englanninkielisistä kauno- ja tietokirjallisista teksteistä ja niiden englannin- ja suomenkielisistä käännöksistä.
Sanakirja- ja kielioppianalyysin perusteella sanalle one löytyi kolme pääasiallista käyttötapaa, ja näille yhteensä kuusi eri rakennetta tai merkitystä. Suomenkielisiä vastineita löytyi kaiken kaikkiaan 13. Osa vastineista on keskenään vaihtokelpoisia, eli yhdelle sanan one merkitykselle on kaksi tai useampia suomenkielisiä vastineita. Sanaa one käytetään itsenäisenä pronominina (one1), joka voidaan tietyissä tilanteissa luokitella myös numeraaliksi, determinanttina (one2) ja epämääräisenä subjektina (one3). Useimmiten one1 esiintyy yksin tai prepositiorakenteessa one of + substantiivilauseke. Näiden suomenkielisiä vastineita ovat muun muassa yksi, eräs, sellainen, Ø eli nollavastine ja toinen. Determinanttia (one2) käytetään, kun halutaan painottaa pääsanaa tai merkityksessä ’tietty’. Näiden suomenkielisiä vastineita ovat muun muassa yksi, eräs ja toinen. Epämääräinen subjekti one3 viittaa ihmisiin yleensä, mutta sillä voidaan viitata myös puhujaan itseensä. Epämääräisen subjektin suomenkielinen yleisin vastine oli nollapersoona.
Korpusaineistosta löytyi edellä mainittujen vastineiden lisäksi useita muita vastineita, mutta monissa tapauksissa aineiston määrä jäi liian vähäiseksi, eikä näin ollen täyttä varmuutta niiden yleisyydestä saatu. Muutamissa tapauksissa korpusaineiston analysointi auttoi löytämään eroja vastineiden välillä. Lisäksi korpusanalyysi paljasti useita idiomeja tai fraaseja, joille löytyi myös suomenkieliset idiomaattiset vastineet. Toisaalta käännöskoneen kykyä erottaa one1 ja one3 toisistaan on mahdotonta selvittää, sillä ne voivat esiintyä hyvinkin samankaltaisissa rakenteissa, mutta vaativat täysin erilaiset suomenkieliset vastineet.