Laatu ja laadunhallinta sidosryhmäyhteistyössä : Case Tampereen yliopisto

Abstract

Ulkoisten sidosryhmien merkitys ja vaikutusvalta korkeakoulujen toiminnassa jatkaa edelleen kasvamistaan. Sidosryhmät on hyvin tutkittu aihe ja laatu kenties vieläkin tutkitumpi, mutta laatua sidosryhmäyhteistyössä ei kuitenkaan ole merkittävämmin tutkittu. Pelkästään laatukäsitteen kompleksisuus sekä sidosryhmäkäsitteen laajuus aiheuttavat tutkimukselle hankalia, mutta mielenkiintoisia ongelmia. Erityisesti Tampereen yliopiston kaltaisessa monitieteisessä ja suuressa organisaatiossa sidosryhmien hahmottaminen ja niiden huomioon ottaminen organisaation toiminnassa on mielenkiintoinen ja haastava tehtävä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, minkälaista laatu ja laadunhallinta voisivat olla korkeakoulujen sidosryhmäyhteistyössä sekä selvittää, kuinka Tampereen yliopiston ja sen tiettyjen ulkoisten sidosryhmien käsitykset sidosryhmäyhteistyön laadusta ja laadunhallinnasta eroavat toisistaan ja missä määrin ne ovat yhtenäiset. Tutkimus oli tapaustutkimus, joka perustui hermeneuttiselle tiedekäsitykselle ja joka toteutettiin laadullisen analyysitavan keinoin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja litteroidut haastattelut analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Case-tapauksena toimi Tampereen yliopisto, ja näkökulmana olivat erityisesti sidosryhmien näkemykset sekä näiden vertaaminen Tampereen yliopiston johdon ja organisaatiotason hallinnon edustajien näkemyksiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että korkeakoulun eli vahvasti asiantuntijaorganisaatioksi miellettävän organisaation tekemä sidosryhmäyhteistyö on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Tutkimustulokset osoittivat myös, että sidosryhmäyhteistyön lukemattomista muodoista huolimatta Tampereen yliopiston ja sen tiettyjen ulkoisten sidosryhmien näkemykset sidosryhmäyhteistyöstä eroavat toisistaan melko vähän. Käsitykset siitä, mitä sidosryhmäyhteistyö on ja miten sitä voitaisiin kehittää, ovat melko yhteneväiset. Laadukas sidosryhmäyhteistyö mielletään korkeakoulukontekstissa avoimeksi ja vuorovaikutteiseksi, välillä hyvinkin epämuodolliseksi ja sellaiseksi, että molemmat sidosryhmätahot pyrkivät näkemään asiat toisen näkökulmasta. Sidosryhmäyhteistyön laadunhallinta voi olla vaikuttavinta ja onnistua tavoitteessaan, kun sidosryhmät ovat vahvasti mukana määrittelemässä sekä laatua että sen arviointia.