"Ei pystyis tekee tällasta duunia yksin" : tiimi sosiaalisen pääoman lähteenä ja voimavarana vuokratyössä

Abstract

Vuokratyö on Suomessa toistaiseksi marginaalinen työnteon muoto, jonka on havaittu olevan erityisesti työntekijän kannalta monin tavoin ongelmallista. Aiemmassa tutkimuksessa probelmatiikkaa on havaittu muun muassa epäyhdenvertaisuuden, työhön liittyvän epävarmuuden ja työyhteisön jäsenyyden osalta. Vaikka vuokratyön ongelmat ovat tiedossa, niiden ratkaisuun tähtäävää tutkimusta on vähän. Tässä tutkimuksessa pyritään ratkomaan vuokratyön problematiikkaa sosiaalisen pääoman viitekehyksestä käsin. Tutkimuksessa tarkastellaan vuokratyöntekijöiden sosiaalisen pääoman muotoutumista ja edellytyksiä tiimityössä. Pyrkimyksenä on vastata siihen, luoko tiimi työn organisoinnin tapana edellytyksiä sosiaalisen pääoman synnylle, ja miten vuokratyöntekijät itse kokevat tiimin merkityksen.

Tutkimus on kahteen tapaukseen keskittyvä tapaustutkimus. Tapauksina on kaksi samassa organisaatiossa työskentelevää, vuokratyöntekijöistä koostuvaa tiimiä. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä kymmenestä teemahaastattelusta, joista kuusi tehtiin ensimmäisessä ja neljä toisessa tiimissä. Aineiston analyysissa on hyödynnetty ensin teemoittelua, jonka jälkeen sitä on jatkettu sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa on hyödynnetty sekä aineisto- että teorialähtöistä analyysitapaa. Teorialähtöisen analyysin osalta tutkimuksessa nojataan erityisesti Mark Granovetterin ja James Colemanin teorioihin sosiaalisesta pääomasta.

Tutkimuksessa havaittiin, että tiimin ulkoista, yhdistävää sosiaalista pääomaa oli muodostunut toisessa tiimissä jonkin verran, mutta ensimmäisessä tiimissä ei juuri lainkaan. Suhteita oman tiimin ulkopuolelle oli muodostunut toisessa, muttei lainkaan ensimmäisessä tiimissä. Tiimin sisäistä sosiaalista pääomaa oli sen sijaan muodostunut kummassakin tiimissä runsaasti. Sosiaalisen pääoman muotoja havaittiin muodostuneen, joskin toisessa tiimissä vielä ensimmäistä enemmän. Havaittuja eroja tiimien sisällä selittää todennäköisesti esimerkiksi tiimien jäsenten vaihtuvuuteen, yhdessä vietettyyn aikaan ja rakenteeseen liittyvät tekijät. Aineistolähtöinen analyysi puolestaan osoitti, että kummassakin tiimissä vuokratyöntekijät kokivat tiimin yksinomaan työn voimavarana. Sen koettiin vaikuttavan erittäin keskeisesti esimerkiksi työviihtyvyyteen ja -hyvinvointiin.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, että tiimimuotoista työn organisoinnin tapaa hyödyntämällä on mahdollista tukea sosiaalisen pääoman kehittymistä vuokratyössä. Tätä kautta voidaan vaikuttaa positiivisesti joihinkin vuokratyöhön kiinteästi liittyviin ongelmiin, kuten sitoutumiseen. Samalla kuitenkin havaittiin, että tiettyjä vuokratyöhön liittyviä ongelmia sosiaalinen pääoma ei poista. Esimerksiksi erillisyyden kokemus oli kummassakin tiimissä voimakasta, vaikka teorian mukaan toisella tiimeistä sosiaalinen pääoma olisi luonut edellytykset integraatiolle organisaatioon. Erillisyyden kokemus ei tutkimuksen perusteella vaikuttanut olevan kytköksissä sosiaaliseen pääomaan, vaan kumpusi eriarvoisesta asemasta organisaatiossa suhteessa sen omaan henkilökuntaan. Jatkossa tulisikin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota vuokratyöntekijöiden oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun toimipaikkatasolla.