Matemaattisten valmiuksien tukeminen esiopetuksessa - pienryhmä kielentämisen mahdollistajana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli syventyä lasten matemaattisten valmiuksien tukemiseen esiopetusvuoden aikana. Tutkimus toteutettiin Pirkanmaalla syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana kahdessa esiopetusryhmässä. Tutkimukseen osallistui 40 lasta sekä heidän vanhempansa. Tarkoituksena oli selvittää, voidaanko lasten välisiä tasoeroja kaventaa tukemalla pienryhmätoiminnan keinoin matemaattisilta taidoiltaan heikkoja lapsia. Pedagoginen lähtökohta tälle toiminnalle oli matemaattisen ajattelun ilmaiseminen neljän eri kielen kautta; luonnollisen kielen, kuviokielen, matematiikan symbolikielen sekä taktiilisen toiminnan kielen avulla. Tavoitteena oli myös kuvata, miten matemaattisilta taidoiltaan heikot esiopetusikäiset kielentävät matematiikkaa. Lisäksi selvitettiin sitä, miten kotona tapahtuva arjen matematiikka oli yhteydessä lasten osaamiseen.

Tutkimus ankkuroitiin tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan positivismiin ja fenomenologiaan, sillä tiedonkeruu ja analysointi tapahtuivat sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Tutkimuksen ensimmäisessä tiedonkeruuvaiheessa jokaiselle lapselle tehtiin MAVALKA 2 -matemaattisten valmiuksien kartoitus sekä lähetettiin jokaisen lapsen kotiin kysely kotona tapahtuvasta arjen matematiikasta. Tällä tavoin saatiin selville lasten sen hetkinen taitotaso ja toisaalta myös se, miten lapset ilmaisevat matemaattista ajatteluaan sekä esiopetuksessa että kotona. Toisessa tiedonkeruuvaiheessa lasten joukosta valittiin kartoituksesta saatujen pisteiden sekä arjen havaintojen perusteella matemaattisilta taidoiltaan heikoimmat lapset matemaattisia valmiuksia tukevaan Noppakerhoon. Noppakerho kokoontui 10 kertaa syksyn 2014 aikana. Kerhokertojen aikana keskityttiin vahvistamaan varhaisia matemaattisia taitoja kielentämällä matemaattisia käsitteitä monipuolisesti. Kerhokerrat videoitiin ja aineisto litteroitiin. Tämän jälkeen seurasi kolmas tiedonkeruuvaihe, joka tapahtui tammikuussa 2015. Silloin MAVALKA 2 -kartoitus tehtiin uudelleen kerhoon osallistuneille lapsille, sekä kaikille niille, jotka syksyllä olivat jääneet pisteissä vähintään 10 pisteen päähän täysistä pisteistä.

Analyysivaiheessa vertailtiin syksyn sekä kevään kartoitusten tuloksia kvantitatiivisin keinoin. Kvalitatiiviseen osuuteen kuului kerhokertojen sekä vanhempien vastauslomakkeiden analysointi. Niiden analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten mukaan kaikkien lasten matemaattiset taidot kehittyivät syksyn aikana. Noppakerhoon osallistuneista lapsista kolme neljästä oli saavuttanut keväällä riittävät matemaattiset valmiudet koulun alkua ajatellen. Lähtötasoltaan heikot lapset kielensivät matematiikkaa suullisesti, sormia sekä toiminnallista materiaalia apunaan käyttäen. Kielentäminen kehittyi ja monipuolistui kaikilla lapsilla kerhotoiminnan aikana. Kotona tapahtuvan arjen matematiikan ja lasten osaamisen välillä ei havaittu selvää yhteyttä.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että esiopetusvuoden alussa lasten matemaattisissa valmiuksissa on suuria eroja. Niitä voidaan kuitenkin kaventaa esiopetusvuoden aikana tarjoamalla tukea tarvitseville mahdollisuus kielentää matematiikkaa monipuolisesti. Tämä onnistuu parhaiten pienessä opetusryhmässä, jolloin tuki voidaan kohdistaa yksilöllisemmin.