Hukkatunnistimella hukan arvioimiseen ja poistamiseen
Maijala, Riikka (2015)
Maijala, Riikka
2015
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Wellbeing
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506171742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506171742
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa Lean työkaluihin kuuluvalla Hukkatunnistimella somaattisen vuodeosasto- ja päivystyspotilaan hoidossa olevia hukkatekijöitä, arvioida havaittujen hukkien vaikutuksia, kuvata kehittämistoimenpidepäätöksiä ja hukkatyöskentelyyn liittyviä edistäviä tekijöitä. Tietoa voidaan käyttää hukan arvioimiseen sekä siihen liittyvään toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja laadun kehittämiseen terveydenhuollon organisaatioissa somaattisilla vuodeosastoilla ja päivystysyksiköissä.
Tutkimusaineisto kerättiin seitsemästä yksiköstä yliopistosairaalasta, alueellisesta erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta tammi-toukokuun 2014 aikana. Yksiköistä kuudessa hoidettiin sisätautipotilaita joko yliopistosairaalassa, alueellisessa erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa ja lisäksi mukana oli yksi päivystysyksikkö. Tutkimusaineiston muodostivat yksiköissä Hukkatunnistin-työkalulla tunnistetut hukkaresurssit, niiden vaikutukset,kehittämistoimenpidepäätökset ja hukkatyöskentelyä edistävät tekijät. Menetelmällisesti tutkimuksessa yhdistettiin tilastolliset menetelmät ja sisällönanalyysi.
Yksiköiden hukka-arvioitsijat tunnistivat hukka -, hoitokäytännöt - ja potilasmoduulien avulla moduuleissa esitettyjä hukkaresursseja. Hukkaresurssityypit ja niiden määrä vaihtelivat yksiköittäin. Esiintyneen hukkaresurssin määrä oli 2-51 %:a. Keskeisiä hukkaresursseja olivat prosessiviiveet ja lääkehoitoon liittyvät poikkeamat. Havaituilla hukilla oli toiminnallisia, laadullisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kuudessa yksikössä tehtiin välittömiä toimintamallien korjauksia tai/ja käynnistettiin kehittämishankkeita toimintojen sujuvoittamiseksi ja hukan poistamiseksi. Hukkatyöskentelyä edisti kaksi pääteemaa, jotka olivat asenteet ja toteutus. Asenteet - teema jakaantuu kahteen alateemaan,jotka ovat motivoituneisuus ja sitoutuneisuus. Toteutus - teema jakaantuu kolmeen alateemaan, jotka ovat suunnitelma, työntekijälähtöinen kehittäminen ja perehdyttäminen.
Määrällisesti eniten hukkaresursseja havaittiin Resarin ym. (2011) tutkimuksissa tunnistetuilla hukkaresurssien avainalueilla, jotka ovat haittavaikutukset ja komplikaatiot, palveluiden epäasianmukainen käyttö ja viiveet sekä hoidon koordinoinnin puutteet. Hukkatunnistin työkalusta havaittiin olevan hyötyä tunnistettaessa somaattisessa vuodeosasto- ja päivystyshoitotyössä olevia kliinisiä hukkatekijöitä. Tulokset rohkaisevat ottamaan Hukkatunnistin -työkalun laajempaan käyttöön ja lisäksi työkalu on muunneltavissa erilaisiin toimintaympäristöihin. Lean kehittämisen olennaisia onnistumistekijöitä on koko henkilöstön Lean periaatteiden omaksuminen, johdon sitoutuminen Lean kehittämiseen ja työntekijälähtöinen kehittäminen. Lisää tutkimustietoa tarvitaan siitä millaiset tekijät edistävät Lean -kehittämistä ja toisaalta terveydenhuollon johtamisen ja operatiivisen toiminnan mahdollisista hukkaresursseista ja niiden poistamiseen tähtäävistä kehittämistoimenpiteistä.
Tutkimusaineisto kerättiin seitsemästä yksiköstä yliopistosairaalasta, alueellisesta erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta tammi-toukokuun 2014 aikana. Yksiköistä kuudessa hoidettiin sisätautipotilaita joko yliopistosairaalassa, alueellisessa erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa ja lisäksi mukana oli yksi päivystysyksikkö. Tutkimusaineiston muodostivat yksiköissä Hukkatunnistin-työkalulla tunnistetut hukkaresurssit, niiden vaikutukset,kehittämistoimenpidepäätökset ja hukkatyöskentelyä edistävät tekijät. Menetelmällisesti tutkimuksessa yhdistettiin tilastolliset menetelmät ja sisällönanalyysi.
Yksiköiden hukka-arvioitsijat tunnistivat hukka -, hoitokäytännöt - ja potilasmoduulien avulla moduuleissa esitettyjä hukkaresursseja. Hukkaresurssityypit ja niiden määrä vaihtelivat yksiköittäin. Esiintyneen hukkaresurssin määrä oli 2-51 %:a. Keskeisiä hukkaresursseja olivat prosessiviiveet ja lääkehoitoon liittyvät poikkeamat. Havaituilla hukilla oli toiminnallisia, laadullisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kuudessa yksikössä tehtiin välittömiä toimintamallien korjauksia tai/ja käynnistettiin kehittämishankkeita toimintojen sujuvoittamiseksi ja hukan poistamiseksi. Hukkatyöskentelyä edisti kaksi pääteemaa, jotka olivat asenteet ja toteutus. Asenteet - teema jakaantuu kahteen alateemaan,jotka ovat motivoituneisuus ja sitoutuneisuus. Toteutus - teema jakaantuu kolmeen alateemaan, jotka ovat suunnitelma, työntekijälähtöinen kehittäminen ja perehdyttäminen.
Määrällisesti eniten hukkaresursseja havaittiin Resarin ym. (2011) tutkimuksissa tunnistetuilla hukkaresurssien avainalueilla, jotka ovat haittavaikutukset ja komplikaatiot, palveluiden epäasianmukainen käyttö ja viiveet sekä hoidon koordinoinnin puutteet. Hukkatunnistin työkalusta havaittiin olevan hyötyä tunnistettaessa somaattisessa vuodeosasto- ja päivystyshoitotyössä olevia kliinisiä hukkatekijöitä. Tulokset rohkaisevat ottamaan Hukkatunnistin -työkalun laajempaan käyttöön ja lisäksi työkalu on muunneltavissa erilaisiin toimintaympäristöihin. Lean kehittämisen olennaisia onnistumistekijöitä on koko henkilöstön Lean periaatteiden omaksuminen, johdon sitoutuminen Lean kehittämiseen ja työntekijälähtöinen kehittäminen. Lisää tutkimustietoa tarvitaan siitä millaiset tekijät edistävät Lean -kehittämistä ja toisaalta terveydenhuollon johtamisen ja operatiivisen toiminnan mahdollisista hukkaresursseista ja niiden poistamiseen tähtäävistä kehittämistoimenpiteistä.