Koulu maahanmuuttajaopettajien silmin : ulkomaista syntyperää olevien täydennyskoulutettavien opettajien käsityksiä ja kokemuksia Suomen koulujärjestelmästä
Nevalainen, Daisy; Sipilä, Pilvi (2015)
Nevalainen, Daisy
Sipilä, Pilvi
2015
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506171739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506171739
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia ulkomaista syntyperää olevilla täydennyskoulutettavilla opettajilla on Suomen koulujärjestelmästä. Erityisesti meitä kiinnosti kuulla opettajien käsityksiä monikulttuurisuuden huomioimisesta. Maahanmuuttajaopettajat pystyvät tarkkailemaan Suomen koululaitosta ikään kuin ulkopuolisin silmin, joten heillä voi olla koulun kehittämisen kannalta arvokkaita ajatuksia.
Tutkielman teoreettinen tausta kytkeytyy koulun ja opettajuuden muutokseen. Tarkastelun kohteina ovat muutoksen luonne, ajan saatossa tapahtuneet muutosprosessit ja se, millaisia haasteita nykyhetkessä ja tulevaisuudessa on erityisesti monikulttuurisuuden kohtaamisen suhteen. Monikulttuurisuutta lähestytään opetussuunnitelman ja interkulttuurisen kasvatuksen näkökulmista. Monikulttuurisuuden käsite ymmärretään laajasti koskien yhteiskunnan eri mikrokulttuureja.
Suoritettu pro gradu -tutkielma oli luonteeltaan kvalitatiivinen kasvatustieteellinen tutkimus. Tutkimuksen informantteina olivat 17 ulkomaista syntyperää olevaa täydennyskoulutettavaa opettajaa, jotka täyttivät avoimista kysymyksistä koostuvan kyselylomakkeen ja osallistuivat kaikki myöhemmin myös pienryhmäkeskusteluihin. Analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että maahanmuuttajaopettajilla oli pääasiassa positiivisia käsityksiä ja kokemuksia Suomen koulujärjestelmästä. Monet kuvasivat koulua inhimilliseksi ja toimivaksi. Opettajan rooli nähtiin luotettavana ja vuorovaikutus oppilaan ja opettajan välillä koettiin usein avoimeksi ja läheiseksi. Tutkittavat tekivät paljon vertailua Suomen koulujärjestelmän ja lähtömaidensa vastaavien kesken. Monien kokemuksissa Suomen koululaitos näyttäytyi usein parempana muihin maihin verrattuna, eikä ongelmakohtia tuotu juurikaan esille, paitsi monikulttuurisuuden huomioimisen suhteen. On mahdollista, että ulkomaista syntyperää olevat opettajat ovat halunneet osoittaa kiitollisuuttaan ja arvostustaan Suomen koulutusjärjestelmää kohtaan, tai pelänneet oman asemansa vaarantumista negatiivisia mielipiteitä esittämällä.
Maahanmuuttajaopettajat esittivät jonkun verran positiivisia ajatuksia monikulttuurisuuden huomioimisesta koulussa, mutta kehityskohteitakin nähtiin. Interkulttuurisen koulun kehittämiseksi asenteet monikulttuurisuutta kohtaan nousivat keskiöön. Opettajat korostivat koulun henkilökunnan asenteiden vaikutusta siihen, kuinka monikulttuurisuutta tosiasiassa kohdataan. Monikulttuurisuuden huomioiminen näyttäytyi tutkittavien kokemuksissa hyvin vaihtelevana. Moni opettajista ajatteli, että monikulttuurisuutta huomioidaan liikaa, mikä voidaan kokea jopa syrjiväksi.
Tutkielman teoreettinen tausta kytkeytyy koulun ja opettajuuden muutokseen. Tarkastelun kohteina ovat muutoksen luonne, ajan saatossa tapahtuneet muutosprosessit ja se, millaisia haasteita nykyhetkessä ja tulevaisuudessa on erityisesti monikulttuurisuuden kohtaamisen suhteen. Monikulttuurisuutta lähestytään opetussuunnitelman ja interkulttuurisen kasvatuksen näkökulmista. Monikulttuurisuuden käsite ymmärretään laajasti koskien yhteiskunnan eri mikrokulttuureja.
Suoritettu pro gradu -tutkielma oli luonteeltaan kvalitatiivinen kasvatustieteellinen tutkimus. Tutkimuksen informantteina olivat 17 ulkomaista syntyperää olevaa täydennyskoulutettavaa opettajaa, jotka täyttivät avoimista kysymyksistä koostuvan kyselylomakkeen ja osallistuivat kaikki myöhemmin myös pienryhmäkeskusteluihin. Analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että maahanmuuttajaopettajilla oli pääasiassa positiivisia käsityksiä ja kokemuksia Suomen koulujärjestelmästä. Monet kuvasivat koulua inhimilliseksi ja toimivaksi. Opettajan rooli nähtiin luotettavana ja vuorovaikutus oppilaan ja opettajan välillä koettiin usein avoimeksi ja läheiseksi. Tutkittavat tekivät paljon vertailua Suomen koulujärjestelmän ja lähtömaidensa vastaavien kesken. Monien kokemuksissa Suomen koululaitos näyttäytyi usein parempana muihin maihin verrattuna, eikä ongelmakohtia tuotu juurikaan esille, paitsi monikulttuurisuuden huomioimisen suhteen. On mahdollista, että ulkomaista syntyperää olevat opettajat ovat halunneet osoittaa kiitollisuuttaan ja arvostustaan Suomen koulutusjärjestelmää kohtaan, tai pelänneet oman asemansa vaarantumista negatiivisia mielipiteitä esittämällä.
Maahanmuuttajaopettajat esittivät jonkun verran positiivisia ajatuksia monikulttuurisuuden huomioimisesta koulussa, mutta kehityskohteitakin nähtiin. Interkulttuurisen koulun kehittämiseksi asenteet monikulttuurisuutta kohtaan nousivat keskiöön. Opettajat korostivat koulun henkilökunnan asenteiden vaikutusta siihen, kuinka monikulttuurisuutta tosiasiassa kohdataan. Monikulttuurisuuden huomioiminen näyttäytyi tutkittavien kokemuksissa hyvin vaihtelevana. Moni opettajista ajatteli, että monikulttuurisuutta huomioidaan liikaa, mikä voidaan kokea jopa syrjiväksi.