"Hullua olla käyttämättä" : korkeakoulukirjastojen viestintä sosiaalisessa mediassa
Ylitalo-Kallio, Päivi (2015)
2015
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506121712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506121712
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten korkeakoulukirjastot viestivät sosiaalisessa mediassa: mitä välineitä käytetään, miten niitä käytetään, ja kuinka vuorovaikutuksellista viestintä on. Tutkimuksen aineiston keräsin haastattelemalla keväällä 2015 kymmentä korkeakoulukirjastossa sosiaalisen median parissa työskentelevää: viittä yliopistokirjastosta ja viittä ammattikorkeakoulukirjastosta. Haastateltavat valikoituivat sattumanvaraisesti. Valinnan kriteerinä oli, kirjas-tolla on vähintään Facebook-sivu. Aineiston käsittelin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Etsin aineistosta pääosin samankaltaisuuksia, mutta toisaalta joidenkin kysymysten kohdalla nimenomaan erottavat tekijät osoittautuivat mielenkiintoisiksi.
Sosiaalinen media on kiinnostava tutkimuskohde, sillä se on viime vuosina merkittävästi muuttanut sekä yksilöiden että organisaatioiden viestintätapoja. Muutos on vaikuttanut myös kirjastojen, viestintään. Sosiaalisen median määrittäminen ei ole helppoa tai yksiselitteistä. Voidaan kuitenkin ajatella sen olevan teknologisen web 2.0:n päälle rakennettujen palvelujen kautta tapahtuvaa yhteisöllistä sisällöntuotantoa.
Tutkimustulokset osoittavat, että tyypillisesti korkeakoulukirjastot käyttävät sosiaalisen median palveluja tiedotuskanavana. Facebook oli käytetyin sosiaalisen median kanava, jota käytettiin sen yleisyyden vuoksi. Toiseksi käytetyin oli Twitter. Muita välineitä, blogeja lukuun ottamatta, käytettiin selvästi vähemmän. Tavanomaisin viesti oli uutinen, joka koski aineistoja, palveluja tai tapahtumia. Onnistuneimpina viesteinä pidettiin yleisesti ottaen jotain hauskaa ja yllättävää-kin sisältäviä viestejä. Epäonnistumista koettiin lähinnä tilanteissa, jossa viesti saa vähän huomiota.
Tutkimustulosten perusteella kirjastoissa kaivataan vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa yleisesti ottaen enemmän, mutta hyviä keinoja siihen ei ole monestikaan löydetty. Sosiaalisen median viestintään kaivattiin yleisesti myös lisää resursseja: aikaa, tekijöitä, tarvittavia laitteita sekä myös johdon tukea. Sosiaalinen media ilmiönä on tullut jäädäkseen, vaikka palvelut saattavatkin vaihtua. Se tarjoaa maksuttomia väyliä pitää yhteyttä käyttäjiin. Korkeakoulukirjastojen on järkevä hyödyntää näitä mahdollisuuksia.
Sosiaalinen media on kiinnostava tutkimuskohde, sillä se on viime vuosina merkittävästi muuttanut sekä yksilöiden että organisaatioiden viestintätapoja. Muutos on vaikuttanut myös kirjastojen, viestintään. Sosiaalisen median määrittäminen ei ole helppoa tai yksiselitteistä. Voidaan kuitenkin ajatella sen olevan teknologisen web 2.0:n päälle rakennettujen palvelujen kautta tapahtuvaa yhteisöllistä sisällöntuotantoa.
Tutkimustulokset osoittavat, että tyypillisesti korkeakoulukirjastot käyttävät sosiaalisen median palveluja tiedotuskanavana. Facebook oli käytetyin sosiaalisen median kanava, jota käytettiin sen yleisyyden vuoksi. Toiseksi käytetyin oli Twitter. Muita välineitä, blogeja lukuun ottamatta, käytettiin selvästi vähemmän. Tavanomaisin viesti oli uutinen, joka koski aineistoja, palveluja tai tapahtumia. Onnistuneimpina viesteinä pidettiin yleisesti ottaen jotain hauskaa ja yllättävää-kin sisältäviä viestejä. Epäonnistumista koettiin lähinnä tilanteissa, jossa viesti saa vähän huomiota.
Tutkimustulosten perusteella kirjastoissa kaivataan vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa yleisesti ottaen enemmän, mutta hyviä keinoja siihen ei ole monestikaan löydetty. Sosiaalisen median viestintään kaivattiin yleisesti myös lisää resursseja: aikaa, tekijöitä, tarvittavia laitteita sekä myös johdon tukea. Sosiaalinen media ilmiönä on tullut jäädäkseen, vaikka palvelut saattavatkin vaihtua. Se tarjoaa maksuttomia väyliä pitää yhteyttä käyttäjiin. Korkeakoulukirjastojen on järkevä hyödyntää näitä mahdollisuuksia.