Fenomenografia informaatiolukutaidon tutkimuksessa : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tutkielmani tarkastelee neljää informaatiolukutaitoa ja oppimista käsittelevää fenomenografista väitöskirjaa. Tutkin minkälaisia erilaisia käsityksiä ja käsitysten variaatioita informaatiolukutaidosta ja oppimisesta esiintyy näkökulma-, käsite- ja kuvauskategorioissa. Näkökulma-, käsite- ja kuvauskategorioiden puitteissa tarkastelen myös väitöskirjojen mahdollisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Vertailen tuloksia Christine Brucen tutkimukseen ”Seven faces of information literacy”, koska se on tutkimusalan ensimmäinen informaatiolukutaitoa ja oppimista käsittelevä julkaisu.

Christine Brucen väitöskirjan lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu, Louise Limbergin (1998) väitöskirja ”Att söka information för att lära”, Mandy Luptonin (2008) väitöskirja ”Information Literacy and Learning” sekä Susie Andrettan (2012) väitöskirja ”Ways of Experiencing Information Literacy – Making the case for a relational approach”. Tutkimusaineiston analyysissä ja valinnassa päädyin näihin, koska ne edustavat informaatiolukutaidon ja oppimisen alkuperäisiä tutkimuksia sekä ovat tutkimusalan keskeisimpiä fenomenografisia julkaisuja.

Näkökulmakategoriat kuvaavat niitä lähtökohtia, joista tutkijat tarkastelevat tutkimusaineistoaan ja nostavat esiin havaintoja, kuinka tutkittavat käsittävät informaatiolukutaidon ja oppimisen. Näitä havaintoja kutsutaan käsitekategorioiksi. Käsitekategoriat kuvaavat niitä käsityksiä ja käsitysten variaatioita, joita tutkittavien joukossa esiintyy jostain tietystä näkökulmasta tarkasteltuna. Kuvauskategoriat ovat kokoavia ylemmän tason kategorioita, jotka kokoavat ja kuvaavat tutkimusjoukossa esiintyviä erilaisia tapoja käsittää ilmiö.

Näkökulmakategorioiden puitteissa tunnistettiin yhtäläisyyksiä seuraavasti: Informaatiolukutaito ilmiönä, informaatiolukutaidon ja oppimisen kokeminen, tehokas tiedon käyttö ja oppiminen. Näkökulmakategorioiden puitteissa yhtäläisiä käsitekategorioita tunnistettiin seuraavasti: informaatioteknologian käyttö, opitun tiedon soveltaminen, tietolähteiden käyttö (heikko, keskitaso ja laaja-alainen), informaation hallinta, oppimisprosessi (sisäinen oppinen, kriittinen ajattelu, reflektio, oppimisen soveltaminen) ja tiedon tuottaminen (itsensä ja muiden hyväksi). Näkökulma- ja käsitekategorioiden puitteissa yhtäläisiä kuvauskategorioita tunnistettiin seuraavasti: tietoisuus ja informaatioprosessi sekä kokemus ja oppiminen.