Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Lapsikäsitys Camilla Mickwitzin Mimosa-trilogiassa

Seppälä, Kati (2015)

 
Avaa tiedosto
gradu07302.pdf (3.642Mt)
Lataukset: 



Seppälä, Kati
2015

Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-27
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506121703
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen Camilla Mickwitzin Mimosa-trilogian rakentamaa lapsikäsitystä. Kohdeteokset ottavat kantaa aikuisten ja lasten väliseen suhteeseen, kasvamiseen ja aikuistumiseen, minkä vuoksi tutkimuskysymyksekseni nousee, millaista lapsikäsitystä Mimosa-trilogia rakentaa. Miten ja millainen käsitys lapsista ja lapsuudesta teoksissa rakentuu suhteessa aikuisiin, jotka nähdään lapsien vastakohtana? Tutkielmani teoreettisena perustana on kuvakirjan ja lastenkirjallisuuden tutkimus. Tutkin, millaisia piirteitä Mimosa-trilogian kuvallisessa ja sanallisessa kerronnassa liitetään lapsiin ja millaisia aikuisiin. Lähestyn tutkimuskysymystä kolmesta eri tulokulmasta: avaan lapsikäsitystä karnevaalin, henkilöhahmojen ja upotusrakenteiden kehyksissä.

Aikuisuus esitetään kohdeteoksissa vakavana roolina ja aikuisnormatiivisuutena eli oletuksina aikuisten vallasta yleisenä normina. Aikuisten nähdään edustavan muuttumattomuutta, kielteisyyttä ja epäluuloisuutta vastakohtana lasten ennakkoluulottomuudelle, uteliaisuudelle, luovuudelle sekä kyvylle kyseenalaistaa ja muuttua. Karnevaalin nurinkääntö mahdollistaa valtasuhteiden ja roolien kumoamisen ja siten aikuisten ja lasten tasa-arvon sekä vastavuoroisen, avoimen kommunikaation.

Mimosan henkilöhahmo edustaa triksterin perinteeseen liittyvää narrihahmoa, joka on olemukseltaan määrittelemättömästi määritelty ja paradoksaali. Hänen hahmossaan yhdistyvät aikuisuus ja lapsuus, mikä osoittaa, ettei aikuisuutta ja lapsuutta tarvitse nähdä vastakohtaisina ja toisiaan poissulkevina. Mimosan voi nähdä toimivan myös trilogian lapsikäsityksen ideologisena ja opetuksellisena välineenä.

Trilogian metafiktiiviset keinot sekä upotus- ja peilirakenteet kutsuvat lukijan mukaan rakentamaan ja peilaamaan omaa lapsikäsitystään suhteessa teosten esittämään lapsikäsitykseen. Erityisesti kohdeteoksissa korostuvat visuaaliset kuva kuvassa -rakenteet ja haastavat katseet, jotka vaativat lukijan reaktiota ja vastavuoroisuutta ja synnyttävät sekä teoksen sisäistä että teoksen ja lukijan välistä dialogia lapsikäsityksestä.

Mimosa-trilogia esittää, että aikuisten ja lasten erilliset maailmat on mahdollista yhdistää ideaaliksi yhteiseksi todellisuudeksi, mikäli aikuinen ei muodosta aikuisuudesta avointa ja vastavuoroista kommunikaatiota sulkevaa rajaa.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [36437]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste