Simultaanitulkin kompetenssi ja sen kehittyminen
Huutokari, Tanja (2015)
2015
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506121699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506121699
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee simultaanitulkkausta, joka on vaativaa ja monipuolista kieliammattilaisen viestintätyötä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mistä simultaanitulkin kompetenssi koostuu ja kuinka kompetenssi kehittyy erityisesti tulkkikoulutuksen kautta.
Tutkimusmenetelmänä on kvantitatiivinen aineiston analyysi. Aineistona käytän simultaanitulkeille kohdistettua kyselyä, jossa selvitän heidän kokemuksiaan kompetenssin kehittymisen ajankohdasta ja määrästä. Kysymyksissä tarkastellaan listaamaani 19 keskeisintä kompetenssin osatekijää. Kohderyhmä on rajattu simultaanitulkkeihin, joiden yhtenä työkielenä on suomi. Analysoituja vastauksia on 36.
Kyselyn tuloksista nousivat esille erityisesti seuraavat seikat. Suurin osa vastaajista koki, että merkittävimmin tulkkikoulutuksen aikana olivat kehittyneet osatekijät simultaanitulkkaustekniikka, tulkkauslaitteiden käyttö ja ammattietiikka. Työelämässä puolestaan suurimman osan mielestä kehittyivät osatekijät vieraan kielen ammattimainen käyttö, toimeksiantoon valmistautuminen, tiedonhankintataidot, tulkkitiimityöskentely, konferenssitietous, alan käytännöt, asiakkaiden kanssa toimiminen, stressinsietokyky ja joustavuus. Kokonaisuudessaan ja jokaisen yksittäisen osatekijän kohdalla vastaajat kokivat kompetenssin kehittyneen enemmän työelämässä kuin tulkkikoulutuksen aikana. Vastaajat oli mahdollista jakaa koulutuksen perusteella konferenssitulkkauksen erikoistumiskoulutuksen suorittaneisiin ja muihin vastaajiin. Verrattuna muihin vastaajiin erikoistumiskoulutuksen suorittaneet vastaajat arvioivat useamman kompetenssin osatekijän kehittyneen tulkkikoulutuksen aikana ja lisäksi kompetenssin osatekijöiden kehittyneen määrällisesti enemmän tulkkikoulutuksen aikana.
SUMMARY: Simultaneous interpreter’s competence and its development
Tutkimusmenetelmänä on kvantitatiivinen aineiston analyysi. Aineistona käytän simultaanitulkeille kohdistettua kyselyä, jossa selvitän heidän kokemuksiaan kompetenssin kehittymisen ajankohdasta ja määrästä. Kysymyksissä tarkastellaan listaamaani 19 keskeisintä kompetenssin osatekijää. Kohderyhmä on rajattu simultaanitulkkeihin, joiden yhtenä työkielenä on suomi. Analysoituja vastauksia on 36.
Kyselyn tuloksista nousivat esille erityisesti seuraavat seikat. Suurin osa vastaajista koki, että merkittävimmin tulkkikoulutuksen aikana olivat kehittyneet osatekijät simultaanitulkkaustekniikka, tulkkauslaitteiden käyttö ja ammattietiikka. Työelämässä puolestaan suurimman osan mielestä kehittyivät osatekijät vieraan kielen ammattimainen käyttö, toimeksiantoon valmistautuminen, tiedonhankintataidot, tulkkitiimityöskentely, konferenssitietous, alan käytännöt, asiakkaiden kanssa toimiminen, stressinsietokyky ja joustavuus. Kokonaisuudessaan ja jokaisen yksittäisen osatekijän kohdalla vastaajat kokivat kompetenssin kehittyneen enemmän työelämässä kuin tulkkikoulutuksen aikana. Vastaajat oli mahdollista jakaa koulutuksen perusteella konferenssitulkkauksen erikoistumiskoulutuksen suorittaneisiin ja muihin vastaajiin. Verrattuna muihin vastaajiin erikoistumiskoulutuksen suorittaneet vastaajat arvioivat useamman kompetenssin osatekijän kehittyneen tulkkikoulutuksen aikana ja lisäksi kompetenssin osatekijöiden kehittyneen määrällisesti enemmän tulkkikoulutuksen aikana.
SUMMARY: Simultaneous interpreter’s competence and its development