Hallinnon rakenteen vaikutus sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen

Abstract

2000-luvun alussa maailmaa kuohutti Enron-yritysskandaali. Enronin johto käytti asemaansa hyväksi kartuttaakseen varallisuuttaan yhtiön kohonneen osakekurssin avulla sekä peitteli samalla tekemiään rikoksia, jotka paljastuttuaan ajoivat yhtiön konkurssiin. Corporate governanceen ryhdyttiin kiinnittämään huomiota, jotta vastaavanlaiset tapaukset pystyttäisiin estämään. Corporate governance, hyvä hallintotapa, pitää sisällään kaiken sääntelyn, jolla pyritään parantamaan hallituksen työskentelyä. Helsingin pörssissä listattujen osakeyhtiöiden tulee esimerkiksi noudattaa pörssin sääntöjä ja hallinnointikoodia. Ne ovat itsesääntelyinstrumentteja, joilla pyritään turvaamaan arvopaperimarkkinoiden häiriötön toiminta.

Tutkielmani tavoitteena on pyrkiä lisäämään ymmärrystä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Luon ensin tutkimukselleni teoreettisen viitekehyksen kahden pääteorian, päämies-agenttiteorian ja resurssiteorian, avulla. Näiden kahden teorian pohjalta on hallitukselle määritelty kaksi tehtävää, valvontatehtävä ja resurssien tarjoamistehtävä. Valvontatehtävä keskittyy hallituksen ja ulkoisten sidosryhmien väliseen suhteeseen, kun taas resurssien tarjoamistehtävä keskittyy yhtiön sisäisiin tehtäviin. Hallituksen rakenteen on esitetty vaikuttavan siihen, miten hallitus pystyy suoriutumaan näistä tehtävistään.

Empiirisessä osiossa tarkastelen tätä teemaa itsesääntelyä rikkoneiden listayhtiöiden kautta. Teoreettisen viitekehykseni avulla identifioin hyvän hallinnon tekijät sekä muutoksen hallintaan vaikuttavat tekijät, joita tarkastelen aineistossani. Tutkimukseni on monimenetelmällistä tutkimusta. Tarkastelen ensin varsinaista aineistoani ja vertaan sitä keräämääni vertailuaineistoon kvantitatiivisin menetelmin. Tämän jälkeen tarkastelen viittä valitsemaani yhtiötä tarkemmin kollektiivisen tapaustutkimuksen avulla sekä teen niistä ristiinanalysoinnin.

Tutkielmani keskeinen tulos on, että hallituksen koostumus vaikuttaa hallituksen tehtävistä suoriutumiseen. Havaitsin, että toimitusjohtajan kaksoisrooli ja se, että toimitusjohtaja on yhtiön perustaja, lisäävät sääntöjen rikkomisen todennäköisyyttä. Myös hallituksen koko vaikuttaa hallituksen kykyyn suoriutua sille asetetuista tehtävistä, ja tutkielmani perusteella hallituksen ideaalinen koko olisikin 4–8 jäsentä. Hallituksen jäsenten jäsenyys useammassa hallituksessa lisää hallituksen osaamista ja sääntöjen noudattamista. Tarkastelen sääntöjen rikkomisen ohella myös muutoksen hallintaa, mikä tuo tutkielmaani syvyyttä aiempaan tutkimukseen verrattuna. Hallituksen jäsenten jäsenyys useammassa hallituksessa sekä hallituksen monimuotoisuus, kuten jäsenten monipuolinen koulutustausta, saattavat lisätä todennäköisyyttä selviytyä muutoksista. Hallinnon koostumus vaikuttaa siis sekä valvontatehtävästä että resurssien tarjoamistehtävästä suoriutumiseen.

Tutkielmani lisää ymmärrystä hallituksen käyttäytymisestä sekä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat sääntöjen noudattamiseen. Tätä voitaisiin hyödyntää käytännössä esimerkiksi arvopaperimarkkinoiden häiriöttömän toiminnan takaamiseksi.