Nuoret ja terveys tulevaisuudessa : koetun terveyden, kouluinnostuksen ja koulu-uupumuksen yhteys tulevaisuuden terveyskuviin
Rusko-Paldanius, Saara (2015)
Rusko-Paldanius, Saara
2015
Kansanterveystiede - Public Health
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506121691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506121691
Tiivistelmä
Terveyttä pidetään voimavarana, jota nuori voi elämänkulkunsa aikana vahvistaa ja heikentää omilla valinnoillaan. Nuoruus on myös se elämänvaihe, joka toimii ponnahduslautana aikuisiän terveydelle ja terveyskäyttäytymiselle. Nuorten tulevaisuuden tavoitteiden sisältö ja toteuttaminen ovat yhteydessä nuoren käyttäytymiseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Tulevaisuuteen suuntautuminen on monimutkainen koko ihmisen elämän mittainen prosessi, joka saa erilaisia muotoja eri elämänvaiheissa. Lapsuudessa ja nuoruudessa muodostetaan kognitiivinen ja motivationaalinen perusta tulevaisuuskuvien pohjalle. Tyytyväisyydellä tämänhetkiseen elämään ja tulevaisuuden kokemisella on todettu olevan vuorovaikutteinen suhde. Jos nuori kokee tulevaisuuden mahdollisuutensa myönteisiksi, se vahvistaa tämänhetkistä tyytyväisyyttä vallitsevista olosuhteista huolimatta. Vastaavasti taas nuoret, jotka ovat tyytyväisiä sen hetkiseen elämäänsä, suhtautuvat myös myönteisemmin tulevaisuuteensa.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää nuorten näkemyksiä terveydestään tulevaisuudessa. Tutkielmassa tarkasteltiin koetun terveyden, kouluinnostuksen ja koulu-uupumuksen yhteyttä tulevaisuuden terveyskuviin. Koetun terveyden käsite on paljon käytetty yleisen terveydentilan mittari, joka antaa yksinkertaisimmillaan yleisarvion tutkittavien sen hetkisestä terveydentilasta ja siihen liittyvistä tiedoista ja tunteista omalla terveydentilan arviointiasteikolla. Nuoren kokema kouluinnostus ja koulu-uupumus ovat merkityksellisiä tekijöitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta, sillä koulu on yksi nuoren tärkeimmistä kehitysympäristöistä. Kouluinnostusta arvioiva mittari selvittää nuorten koulutyöhön liittyvää energiaa, omistautumista ja uppoutumista. Koulu-uupumusta kuvaava mittari tarkastelee kouluväsymystä sekä kyynisyyden ja riittämättömyyden tunteita koulussa. Aineistona käytettiin vuoden 2013 SILNE- tutkimushankkeen Suomen kyselyaineistoa (N=1497, osallistumisprosentti 86 %), joka kerättiin kahdeksassa eri koulussa oppituntien aikana. Tilastollisissa tarkasteluissa käytettiin ristiintaulukointia ja tilastollista merkitsevyyttä analysoitiin Khiin neliö- testin avulla.
Tulosten mukaan nuorten terveyteen liittyvät tulevaisuuskuvat näyttäytyivät hyvin positiivisina. Parempi koettu terveys, korkea kouluinnostuneisuus ja matala koulu-uupumus olivat yhteydessä nuorten kokemaan hyvään terveyteen ja positiiviseen terveyskäyttäytymiseen tulevaisuudessa. Kuitenkin myös valtaosa niistä nuorista, jotka kokivat terveytensä kohtalaiseksi tai huonoksi uskoi tulevaisuuteensa terveenä. Niistä nuorista, jotka kokivat itsensä vähemmän kouluinnostuneiksi ja enemmän koulu-uupuneiksi, yli puolet uskoi tulevaisuudessa hyvään terveyteen, pitkään elämään sekä terveellisiin ruokailutottumuksiin ja liikunnan harrastamiseen. Usko hyvään terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen oli selvästi vahvempi niillä nuorilla, jotka arvioivat terveytensä tällä hetkellä erinomaiseksi tai hyväksi ja kokivat enemmän kouluinnostuneisuutta ja vähemmän koulu-uupumusta.
Pieni osa niistä nuorista, jotka kokivat terveytensä heikommaksi, arvioivat itsensä vähemmän kouluinnostuneiksi ja enemmän koulu-uupuneiksi, näki myös tulevaisuutensa negatiivisena. Tämä osoittaa, että nuorten eriarvoisuuteen ja hyvinvointieroihin yhteiskunnassa tulee kiinnittää vakavasti huomiota.
SUMMARY: Adolescents´ health images in future and their association with self-rated health, schoolwork engagement and school burnout
Adolescent health and wellbeing have long-term impacts. Health is considered as a resource of youth which can be strengthened or weakened with personal choices. Adolescence also works as the first step to health and health behavior as an adult. The adolescent´s future targets and their implementation are connected to the behavior, health and wellbeing of the adolescent. A cognitive and a motivational basis for the images of the future will develop during childhood and adolescence. The expectations for one’s future form a complicated process which varies at different stages of life. Satisfaction of present life and experience of future are intertwined. If a young person thinks that future life possibilities are positive, it will strengthen the present satisfaction despite present circumstances. On the other hand, the adolescents who are satisfied with their present life also see their future as more positive.
The aim of this study was to find out how adolescents see their future health. In this study, the association between self-rated health, schoolwork engagement, school burnout and future health images were examined. The concept of self-rated health is the generally used indicator of complete health, which gives an estimate for the current health and information and feelings which are related to it. The schoolwork engagement and school burnout experienced by adolescents are significant factors in overall wellbeing, because school is one of the most important developmental environments for adolescents. There has been developed a tool to evaluate adolescents´ schoolwork engagement by measuring energy, dedication and absorption for schoolwork. There has been developed an instrument to evaluate school burnout by taking into account exhaustion, cynicism and the feeling of inadequacy in school. The data for this study comes from the Finnish part of the 2013 SILNE research project (N=1497, the response rate 86 %) collected at eight schools during lessons. The statistical analyses include cross tabulation and Chi square- tests.
The results showed that the adolescents´ future health images were very positive. Higher self-rated health, higher schoolwork engagement and lower school burnout were associated with the expectations for good health and health behavior in future. However, the majority of adolescents experiencing their health to be fair or poor also believed that they would be healthy in future. Additionally more than half of the adolescents who were less engaged to school and had more burnout expected their future to be healthy and to have a long life and healthy eating and exercising habits. Clearly a positive future health image was stronger among those adolescents assessing their present health to be excellent or good and experiencing more schoolwork engagement and less burnout.
However, a small part of adolescents experiencing their health poor, assessed to be less engaged to school and had more burnout, regarded their future also in a negative way. This small part displays the existing polarization development among youth. It should be paid attention to the inequality of the adolescents and to the welfare differences of the society.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää nuorten näkemyksiä terveydestään tulevaisuudessa. Tutkielmassa tarkasteltiin koetun terveyden, kouluinnostuksen ja koulu-uupumuksen yhteyttä tulevaisuuden terveyskuviin. Koetun terveyden käsite on paljon käytetty yleisen terveydentilan mittari, joka antaa yksinkertaisimmillaan yleisarvion tutkittavien sen hetkisestä terveydentilasta ja siihen liittyvistä tiedoista ja tunteista omalla terveydentilan arviointiasteikolla. Nuoren kokema kouluinnostus ja koulu-uupumus ovat merkityksellisiä tekijöitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta, sillä koulu on yksi nuoren tärkeimmistä kehitysympäristöistä. Kouluinnostusta arvioiva mittari selvittää nuorten koulutyöhön liittyvää energiaa, omistautumista ja uppoutumista. Koulu-uupumusta kuvaava mittari tarkastelee kouluväsymystä sekä kyynisyyden ja riittämättömyyden tunteita koulussa. Aineistona käytettiin vuoden 2013 SILNE- tutkimushankkeen Suomen kyselyaineistoa (N=1497, osallistumisprosentti 86 %), joka kerättiin kahdeksassa eri koulussa oppituntien aikana. Tilastollisissa tarkasteluissa käytettiin ristiintaulukointia ja tilastollista merkitsevyyttä analysoitiin Khiin neliö- testin avulla.
Tulosten mukaan nuorten terveyteen liittyvät tulevaisuuskuvat näyttäytyivät hyvin positiivisina. Parempi koettu terveys, korkea kouluinnostuneisuus ja matala koulu-uupumus olivat yhteydessä nuorten kokemaan hyvään terveyteen ja positiiviseen terveyskäyttäytymiseen tulevaisuudessa. Kuitenkin myös valtaosa niistä nuorista, jotka kokivat terveytensä kohtalaiseksi tai huonoksi uskoi tulevaisuuteensa terveenä. Niistä nuorista, jotka kokivat itsensä vähemmän kouluinnostuneiksi ja enemmän koulu-uupuneiksi, yli puolet uskoi tulevaisuudessa hyvään terveyteen, pitkään elämään sekä terveellisiin ruokailutottumuksiin ja liikunnan harrastamiseen. Usko hyvään terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen oli selvästi vahvempi niillä nuorilla, jotka arvioivat terveytensä tällä hetkellä erinomaiseksi tai hyväksi ja kokivat enemmän kouluinnostuneisuutta ja vähemmän koulu-uupumusta.
Pieni osa niistä nuorista, jotka kokivat terveytensä heikommaksi, arvioivat itsensä vähemmän kouluinnostuneiksi ja enemmän koulu-uupuneiksi, näki myös tulevaisuutensa negatiivisena. Tämä osoittaa, että nuorten eriarvoisuuteen ja hyvinvointieroihin yhteiskunnassa tulee kiinnittää vakavasti huomiota.
SUMMARY: Adolescents´ health images in future and their association with self-rated health, schoolwork engagement and school burnout
Adolescent health and wellbeing have long-term impacts. Health is considered as a resource of youth which can be strengthened or weakened with personal choices. Adolescence also works as the first step to health and health behavior as an adult. The adolescent´s future targets and their implementation are connected to the behavior, health and wellbeing of the adolescent. A cognitive and a motivational basis for the images of the future will develop during childhood and adolescence. The expectations for one’s future form a complicated process which varies at different stages of life. Satisfaction of present life and experience of future are intertwined. If a young person thinks that future life possibilities are positive, it will strengthen the present satisfaction despite present circumstances. On the other hand, the adolescents who are satisfied with their present life also see their future as more positive.
The aim of this study was to find out how adolescents see their future health. In this study, the association between self-rated health, schoolwork engagement, school burnout and future health images were examined. The concept of self-rated health is the generally used indicator of complete health, which gives an estimate for the current health and information and feelings which are related to it. The schoolwork engagement and school burnout experienced by adolescents are significant factors in overall wellbeing, because school is one of the most important developmental environments for adolescents. There has been developed a tool to evaluate adolescents´ schoolwork engagement by measuring energy, dedication and absorption for schoolwork. There has been developed an instrument to evaluate school burnout by taking into account exhaustion, cynicism and the feeling of inadequacy in school. The data for this study comes from the Finnish part of the 2013 SILNE research project (N=1497, the response rate 86 %) collected at eight schools during lessons. The statistical analyses include cross tabulation and Chi square- tests.
The results showed that the adolescents´ future health images were very positive. Higher self-rated health, higher schoolwork engagement and lower school burnout were associated with the expectations for good health and health behavior in future. However, the majority of adolescents experiencing their health to be fair or poor also believed that they would be healthy in future. Additionally more than half of the adolescents who were less engaged to school and had more burnout expected their future to be healthy and to have a long life and healthy eating and exercising habits. Clearly a positive future health image was stronger among those adolescents assessing their present health to be excellent or good and experiencing more schoolwork engagement and less burnout.
However, a small part of adolescents experiencing their health poor, assessed to be less engaged to school and had more burnout, regarded their future also in a negative way. This small part displays the existing polarization development among youth. It should be paid attention to the inequality of the adolescents and to the welfare differences of the society.