Organise or organize? : the development, use and recognition of verbal endings -ise and -ize in contemporary British English
Mäki, Johanna (2015)
Mäki, Johanna
2015
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506111687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506111687
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee englannin kielen verbipäätteitä -ise ja -ize nykybrittienglannissa, jossa molempia kirjoitusasuja käytetään rinnakkain, mutta jossa kumpikaan muoto ei ole vakiintunut ainoaksi, toisin kuin esimerkiksi amerikanenglannissa. Tästä syystä variaatiota päätteiden käytössä esiintyy paljon, ja myös asenteet niitä kohtaan vaihtelevat suuresti tilanteesta riippuen.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää korpusten ja muiden lähteiden avulla miten kahta rinnakkaista verbipäätettä käytetään nykybrittienglannissa, missä tekstilajeissa, ja onko niiden käytössä tai käyttäjissä tapahtunut muutoksia viime vuosina ja vuosikymmeninä. Päätteiden käyttöä tutkitaan myös kirjoittajien sukupuolen mukaan sekä iän perusteella. Tutkimuksen pääpaino on korpusten aikarajoitteista johtuen 1900-luvun lopusta 2000-luvun alkuun, mutta kirjallisia lähteitä tutkitaan myös 1900-luvun alusta lähtien.
Tutkielmani kahdessa ensimmäisessä osassa tarkastelen korpuslingvistiikan keinoja kielentutkimuksessa ja korpuksiin liittyviä rajoitteita, sekä kerron aineistostani ja sen käyttötavoista. Seuraavassa osassa käsittelen lyhyesti englanninkielisen kirjoittamisen historiaa, kirjoitusasujen vakiintumista sekä tutkittavien verbipäätteiden ja esimerkkisanojen etymologiaa. Lisäksi tutkin miten verbipäätteisiin -ise ja -ize suhtaudutaan sanakirjoissa, kieltenoppaissa ja kustannusalalla. Myös uutismedian ja eräiden virallisten tahojen suhtautuminen näihin kahteen kirjoitusmuotoon otetaan huomioon. Viimeiseksi käyn läpi korpusaineistoa useasta eri näkökulmasta ja vertailen kirjoitusasujen esiintymistä esimerkiksi eri tekstilajeissa ja tekstityypeissä.
Korpusaineistostani selviää, että -ise on yleisempi kirjoitusmuoto nykybrittienglannissa kuin -ize, ja joitakin muutoksia niiden käytössä on nähtävissä eri vuosikymmenten välillä. Verbipäätteiden käytössä on paikoin huomattavia eroja eri tekstilajien sisällä. Joitakin kiinnostavia eroja löytyy myös miesten ja naisten tavassa käyttää päätteitä, mutta ikävertailussa ei löytynyt suurta variaatiota ryhmien välillä.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää korpusten ja muiden lähteiden avulla miten kahta rinnakkaista verbipäätettä käytetään nykybrittienglannissa, missä tekstilajeissa, ja onko niiden käytössä tai käyttäjissä tapahtunut muutoksia viime vuosina ja vuosikymmeninä. Päätteiden käyttöä tutkitaan myös kirjoittajien sukupuolen mukaan sekä iän perusteella. Tutkimuksen pääpaino on korpusten aikarajoitteista johtuen 1900-luvun lopusta 2000-luvun alkuun, mutta kirjallisia lähteitä tutkitaan myös 1900-luvun alusta lähtien.
Tutkielmani kahdessa ensimmäisessä osassa tarkastelen korpuslingvistiikan keinoja kielentutkimuksessa ja korpuksiin liittyviä rajoitteita, sekä kerron aineistostani ja sen käyttötavoista. Seuraavassa osassa käsittelen lyhyesti englanninkielisen kirjoittamisen historiaa, kirjoitusasujen vakiintumista sekä tutkittavien verbipäätteiden ja esimerkkisanojen etymologiaa. Lisäksi tutkin miten verbipäätteisiin -ise ja -ize suhtaudutaan sanakirjoissa, kieltenoppaissa ja kustannusalalla. Myös uutismedian ja eräiden virallisten tahojen suhtautuminen näihin kahteen kirjoitusmuotoon otetaan huomioon. Viimeiseksi käyn läpi korpusaineistoa useasta eri näkökulmasta ja vertailen kirjoitusasujen esiintymistä esimerkiksi eri tekstilajeissa ja tekstityypeissä.
Korpusaineistostani selviää, että -ise on yleisempi kirjoitusmuoto nykybrittienglannissa kuin -ize, ja joitakin muutoksia niiden käytössä on nähtävissä eri vuosikymmenten välillä. Verbipäätteiden käytössä on paikoin huomattavia eroja eri tekstilajien sisällä. Joitakin kiinnostavia eroja löytyy myös miesten ja naisten tavassa käyttää päätteitä, mutta ikävertailussa ei löytynyt suurta variaatiota ryhmien välillä.