Yksinäiset kirjastot

Abstract

Tutkimuksen kohteena olivat alueellisten yhteistyöverkostojen, kirjastokimpan ja seutukirjaston, ulkopuolella olivat kirjastot. Niitä kutsuttiin tässä tutkimuksessa yksinäisiksi kirjastoiksi. Seutukirjastoja ja kimppoja kutsuttiin verkostokirjastoiksi. Yksinäisiä kirjastoja oli vuonna 2013 26 eli 8,6 % Suomen yleisistä kirjastoista. Tutkimuksen tutkimusaineisto koostui näistä 26 kirjastosta. Ne sijoittuivat ympäri Suomea ja sijaitsivat asukasluvultaan sekä suurissa ja keskikokoisia että pienissä kunnissa.

Tutkimuksessa selvitettiin kyselyn avulla yksinäisten kirjastojen suhdetta verkostokirjastoihin sekä yksinäisten kirjastojen yhteistyöverkostoja. Yhteistyöverkostot koostuivat kunnan sisällä useimmiten kouluista, päiväkodeista ja vanhainkodeista. Osa yksinäisistä kirjastoista teki muiden kuntien kirjastojen kanssa säännöllistä aineistohankintayhteistyötä tai henkilöstöyhteistyötä. Yhteistyötä voitiin tehdä myös satunnaisesti tapahtumien järjestämisessä tai kirjavinkkauksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisi vuonna 2010 laatusuosituksen. Tutkimuksessa vertailtiin yksinäisiä kirjastoja ja verkostokirjastoja laatusuosituksessa esitettyjen laatukriteerien täyttämisessä. Yksinäisten kirjastojen ja verkostokirjastojen välillä ei ollut suuria eroja muiden laatukriteerien kuin verkkoasiointien kohdalla. Verkostokirjastoista 23 % täytti verkkoasiointien laatukriteerin ja yksinäisistä kirjastoista ei yksikään. Yksinäisten kirjastojen sisällä oli eroja siinä, kuinka monta laatukriteeriä ne täyttivät. Eniten laatukriteereitä täytti Salo ja vähiten Loppi. Salo täytti 9 laatukriteeriä ja Loppi 3.