Lasten digitaalisten kirjastojen käytettävyys : vertailussa Lasten kansainvälinen digitaalinen kirjasto ja Vaski-kirjastojen OverDrive-sivusto
Pietilä, Tuuli (2015)
2015
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506111670
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506111670
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Lasten kansainvälistä digitaalista kirjastoa (ICDL) ja Vaskikirjastojen OverDrive-sivustoa. Tarkastelu painottuu näiden lastenaineistoa tarjoavien digitaalisten kirjastojen ja niiden kokoelmaan kuuluvan englanninkielisen kaunokirjallisuuden käytettävyyden arviointiin. Käytettävyyden vertailun kohderyhmänä olivat sekä lapset että aikuiset. Tutkimuksella oli neljä päätavoitetta: selvittää, miten lasten kansainvälistä kirjastoa käytetään suurten kaupunkien päiväkodeissa, millaisia lasten eaineistoja ICDL ja OverDrive-sivusto tarjoavat, millainen on e-aineistojen ja kirjastojen sivustojen käytettävyys sekä kartoittaa millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja on aineistoissa ja niiden käytettävyydessä.
Kirjallisuuskatsauksessa esitellään ICDL:ää koskevia artikkeleita sekä ICDL:n käyttöä päiväkodeissa kartoittavaa kandidaatintutkielmaani. Tutkielman viitekehys koostuu Bertotin ja kumppaneiden (2006) toimivuuden ja käytettävyyden arviointikriteereitä tarkastelevasta mallista sekä Quijano-Soliksen ja Novelo-Penan (2005) mallista, johon on koottu digitaalisten kirjastojen keskeisiä ominaisuuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2012 kahdeksasta suomalaisesta vieraskielisestä päiväkodista lomakekyselyllä, johon liittyi ICDL:ään tutustuminen ja käytettävyystestaus. Kyselyvastausten mukaan ICDL:n käyttöön suhtauduttiin myönteisesti suurten kaupunkien päiväkodeissa ja sivusto aineistoineen on lapsille soveltuva, mutta myös päiväkotikäyttöön liittyviä ongelmia nimettiin.
Vähäisen vastaajamäärän vuoksi aineistoa täydennettiin myöhemmin ICDL:n ja OverDrive:n sivustoilla ja niiden lastenkirjakokoelmilla. Sivustoja vertailtiin muun muassa yleisen käytettävyyden ja kirjojen haun, lainauksen sekä lukemisen osalta. Sivustoja arvioitaessa havaittiin, että niiden käytettävyys on pääasiassa korkea ja ne sisältävät riittävän kokoelman lasten e-kirjoja. Kirjastoista löytyi käytettävyysongelmia, jotka liittyivät esimerkiksi etusivuun, aineistokategorioihin, lukuohjelmiin ja navigointiin. ICDL:n havaittiin pääpiirteissään soveltuvan OverDrive:a paremmin lasten itsenäiseen kirjastonkäyttöön.
Kirjallisuuskatsauksessa esitellään ICDL:ää koskevia artikkeleita sekä ICDL:n käyttöä päiväkodeissa kartoittavaa kandidaatintutkielmaani. Tutkielman viitekehys koostuu Bertotin ja kumppaneiden (2006) toimivuuden ja käytettävyyden arviointikriteereitä tarkastelevasta mallista sekä Quijano-Soliksen ja Novelo-Penan (2005) mallista, johon on koottu digitaalisten kirjastojen keskeisiä ominaisuuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2012 kahdeksasta suomalaisesta vieraskielisestä päiväkodista lomakekyselyllä, johon liittyi ICDL:ään tutustuminen ja käytettävyystestaus. Kyselyvastausten mukaan ICDL:n käyttöön suhtauduttiin myönteisesti suurten kaupunkien päiväkodeissa ja sivusto aineistoineen on lapsille soveltuva, mutta myös päiväkotikäyttöön liittyviä ongelmia nimettiin.
Vähäisen vastaajamäärän vuoksi aineistoa täydennettiin myöhemmin ICDL:n ja OverDrive:n sivustoilla ja niiden lastenkirjakokoelmilla. Sivustoja vertailtiin muun muassa yleisen käytettävyyden ja kirjojen haun, lainauksen sekä lukemisen osalta. Sivustoja arvioitaessa havaittiin, että niiden käytettävyys on pääasiassa korkea ja ne sisältävät riittävän kokoelman lasten e-kirjoja. Kirjastoista löytyi käytettävyysongelmia, jotka liittyivät esimerkiksi etusivuun, aineistokategorioihin, lukuohjelmiin ja navigointiin. ICDL:n havaittiin pääpiirteissään soveltuvan OverDrive:a paremmin lasten itsenäiseen kirjastonkäyttöön.