Eroisyyttä jäljittämässä : diskurssianalyyttinen tutkimus eroisyyskeskustelusta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa
Hakanen, Linda (2015)
2015
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506091659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506091659
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on eroisyyskeskustelu ja siihen liittyvä viranomaistahoa koskeva puhe sanomalehden mielipidekirjoituksissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia diskursseja eron jälkeisestä isyydestä tuotetaan Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa ja millaisia diskursseja viranomaistahosta rakennetaan tämän keskustelun yhteydessä. Myös medialla on tässä tutkielmassa keskeinen rooli, sillä tutkittava ilmiö rakentuu siellä käydyssä keskustelussa ja tulee sen kautta näkyväksi.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Lähtökohtana on ajatus siitä, että mielipidekirjoituksissa tuotetaan sosiaalista todellisuutta kielen avulla. Tutkielman aineisto on kerätty Helsingin Sanomien digilehden arkistosta vuosilta 2000–2011. Aineisto koostuu yhteensä 74 mielipidekirjoituksesta. Aineisto on analysoitu diskurssianalyysin avulla, joka nojaa sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen.
Diskurssianalyysin tuloksena eroisyys merkityksellistyy kahden vallitsevan puhetavan, (1) aktiivisen ja (2) heikon isyyden diskurssin kautta. Aktiivisen isyyden päädiskurssin alta on löydettävissä kolme tarkempaa puhetapaa, jotka on nimetty niiden keskeisiä sisältöjä kuvaavasti lapsen edun kautta määrittyvän isyyden, läsnä olevan ja vastuuntuntoisen isän sekä selviytyjä-isän diskursseiksi. Heikon isyyden diskurssista on paikallistettavissa kolme tarkempaa aladiskurssia, syrjäytetty ja näkymätön isä, äidin tuottama heikko isyys sekä ongelman kautta määrittyvä isyys. Eroisyyskeskustelun yhteydessä myös viranomaistahoa koskeva puhe rakentuu kahden vallalla olevan diskurssin, (1) arvioivan ja (2) ymmärtävän puhetavan avulla. Arvioivan diskurssin alta voidaan hahmottaa asenteellista ja kyseenalaistavaa puhetta, kun taas ymmärtävä diskurssi tarkentuu viranomaistahoa puoltavalla ja neuvovalla puheella. Tutkimus tuo esiin joukon toisiinsa kietoutuneita puhetapoja, joilla eroisyyttä ja eroon liittyvää viranomaistahoa ilmiöinä tuotetaan ja uusinnetaan.
Johtopäätöksissä todetaan, että eroisyyttä tuotetaan Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa moniäänisesti ja monella eri tavalla. Aineiston pohjalta määrittyvä todellisuus eroisyyden ilmiöstä on sekä perinteistä isyyttä ylläpitävä että uutta isyyttä luova. Perinteisen elättäjäisän rinnalle on noussut huolta kantava ja välittävä, lapsen etua ajatteleva eroisä. Monilla isyyteen liittyvillä ongelmakohdilla ei katsota olevan merkitystä niin kauan, kun vanhemmat elävät yhdessä tai ovat sovussa eron jälkeen. Eroisien ongelmien taustalla voidaan ainakin osittain nähdä yhteiskunnan miehille epäedulliset rakenteet avioeron yhteydessä. Tässä tutkimuksessa viranomaistaho rakentuu sekä eroisyyttä tukevaksi että tätä heikentäväksi ilmiöksi. Tästä syystä viranomaistahon voidaan nähdä vaikuttavan eron jälkeiseen isyyteen sekä siihen, miten se ilmiönä nähdään.
SUMMARY: Tracing post-divorce fatherhood : a discourse analytical study of the discussion concerning divorced fathers in the opinion pieces of Helsingin Sanomat newspaper
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Lähtökohtana on ajatus siitä, että mielipidekirjoituksissa tuotetaan sosiaalista todellisuutta kielen avulla. Tutkielman aineisto on kerätty Helsingin Sanomien digilehden arkistosta vuosilta 2000–2011. Aineisto koostuu yhteensä 74 mielipidekirjoituksesta. Aineisto on analysoitu diskurssianalyysin avulla, joka nojaa sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen.
Diskurssianalyysin tuloksena eroisyys merkityksellistyy kahden vallitsevan puhetavan, (1) aktiivisen ja (2) heikon isyyden diskurssin kautta. Aktiivisen isyyden päädiskurssin alta on löydettävissä kolme tarkempaa puhetapaa, jotka on nimetty niiden keskeisiä sisältöjä kuvaavasti lapsen edun kautta määrittyvän isyyden, läsnä olevan ja vastuuntuntoisen isän sekä selviytyjä-isän diskursseiksi. Heikon isyyden diskurssista on paikallistettavissa kolme tarkempaa aladiskurssia, syrjäytetty ja näkymätön isä, äidin tuottama heikko isyys sekä ongelman kautta määrittyvä isyys. Eroisyyskeskustelun yhteydessä myös viranomaistahoa koskeva puhe rakentuu kahden vallalla olevan diskurssin, (1) arvioivan ja (2) ymmärtävän puhetavan avulla. Arvioivan diskurssin alta voidaan hahmottaa asenteellista ja kyseenalaistavaa puhetta, kun taas ymmärtävä diskurssi tarkentuu viranomaistahoa puoltavalla ja neuvovalla puheella. Tutkimus tuo esiin joukon toisiinsa kietoutuneita puhetapoja, joilla eroisyyttä ja eroon liittyvää viranomaistahoa ilmiöinä tuotetaan ja uusinnetaan.
Johtopäätöksissä todetaan, että eroisyyttä tuotetaan Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa moniäänisesti ja monella eri tavalla. Aineiston pohjalta määrittyvä todellisuus eroisyyden ilmiöstä on sekä perinteistä isyyttä ylläpitävä että uutta isyyttä luova. Perinteisen elättäjäisän rinnalle on noussut huolta kantava ja välittävä, lapsen etua ajatteleva eroisä. Monilla isyyteen liittyvillä ongelmakohdilla ei katsota olevan merkitystä niin kauan, kun vanhemmat elävät yhdessä tai ovat sovussa eron jälkeen. Eroisien ongelmien taustalla voidaan ainakin osittain nähdä yhteiskunnan miehille epäedulliset rakenteet avioeron yhteydessä. Tässä tutkimuksessa viranomaistaho rakentuu sekä eroisyyttä tukevaksi että tätä heikentäväksi ilmiöksi. Tästä syystä viranomaistahon voidaan nähdä vaikuttavan eron jälkeiseen isyyteen sekä siihen, miten se ilmiönä nähdään.
SUMMARY: Tracing post-divorce fatherhood : a discourse analytical study of the discussion concerning divorced fathers in the opinion pieces of Helsingin Sanomat newspaper