Motivationen för svenska hos finska gymnasister : om vikten av muntliga övningar och digitala verktyg
Sulkakoski, Jenni (2015)
2015
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506091656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506091656
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiset tekijät ovat yhteydessä opiskelumotivaatioon ruotsin kielen lukio-opinnoissa. Suulliset harjoitukset ja teknologian käyttö nähdään ajankohtaisimpina metodeina kielenopetuksessa. Minua kiinnostaa se, miten opiskelijat kokevat nämä metodit. Tutkimusaineisto koostuu Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa suoritetuista ryhmähaastatteluista, joita täydennettiin myöhemmin sähköisen vastauslomakkeen kautta suoritetuilla kyselyillä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.
Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Laadullisena analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Materiaalia käsitellessäni jaoin vastaajat neljään motivaatioryhmään: Pro-ruotsalaiset (Pro svenskar), Pragmaattiset ajattelijat (Pragmatiska tänkare), Ei-kiinnostuneet (Ointresserade) ja Anti-ruotsalaiset (Antisvenskar).
Teoreettisena viitekehyksenä käytin Abraham Maslown (1970) tarvehierarkiateoriaa, jonka mukaan ihmisen täytyy tyydyttää tietyn tyyppiset hierarkkisesti järjestäytyneet tarpeet päästäkseen viimeiselle, itsensä toteuttamisen tasolle. Teoriaosuudessa esitän aiempia tutkimuksia yhtäältä liittyen motivaation yhteydestä asenteeseen ja oppimiseen sekä toisaalta tutkimuksia ruotsin kielen opintojen asemasta suomalaisessa peruskoulussa.
Tutkielmani osoittaa, että maantieteellisesti tarkasteltuna ruotsin kielen opiskelumotivaatio on yleisesti ottaen kaksijakoista. Rannikkoalueella ruotsin kieli nähdään arkityökaluna kaksikielisen ympäristönsä johdosta, kun taas sisämaassa kieltä on vaikea yhdistää arkipäivään. Opiskelumotivaatio oli matalin lukion ensimmäisellä luokalla kaikissa kohdelukioissa. Keskipitkän oppimäärän opiskelijoilla oli huonompi opiskelumotivaatio kuin pitkän oppimäärän opiskelijoilla. Suulliset harjoitukset oli koettu parhaimmiksi opiskelumotivaatiota lisääviksi tekijöiksi ja arkiruotsin käyttäminen koettiin tärkeäksi. Teknologian käytölle ei annettu lisäarvoa. Opiskelijoiden mukaan suullisten harjoitusten määrää tulisi lisätä ja ryhmien tulisi olla suhteellisen pieniä. Ruotsin opiskelun alkamisajankohdan aikaistaminen saattaisi vaikuttaa suotuisasti sen opiskeluun. Tutkimustulokseni myötäilee monilta osin Green-Vänttinen, Korkman & Lehti-Eklundin (2010) tutkimustuloksia.
Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Laadullisena analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Materiaalia käsitellessäni jaoin vastaajat neljään motivaatioryhmään: Pro-ruotsalaiset (Pro svenskar), Pragmaattiset ajattelijat (Pragmatiska tänkare), Ei-kiinnostuneet (Ointresserade) ja Anti-ruotsalaiset (Antisvenskar).
Teoreettisena viitekehyksenä käytin Abraham Maslown (1970) tarvehierarkiateoriaa, jonka mukaan ihmisen täytyy tyydyttää tietyn tyyppiset hierarkkisesti järjestäytyneet tarpeet päästäkseen viimeiselle, itsensä toteuttamisen tasolle. Teoriaosuudessa esitän aiempia tutkimuksia yhtäältä liittyen motivaation yhteydestä asenteeseen ja oppimiseen sekä toisaalta tutkimuksia ruotsin kielen opintojen asemasta suomalaisessa peruskoulussa.
Tutkielmani osoittaa, että maantieteellisesti tarkasteltuna ruotsin kielen opiskelumotivaatio on yleisesti ottaen kaksijakoista. Rannikkoalueella ruotsin kieli nähdään arkityökaluna kaksikielisen ympäristönsä johdosta, kun taas sisämaassa kieltä on vaikea yhdistää arkipäivään. Opiskelumotivaatio oli matalin lukion ensimmäisellä luokalla kaikissa kohdelukioissa. Keskipitkän oppimäärän opiskelijoilla oli huonompi opiskelumotivaatio kuin pitkän oppimäärän opiskelijoilla. Suulliset harjoitukset oli koettu parhaimmiksi opiskelumotivaatiota lisääviksi tekijöiksi ja arkiruotsin käyttäminen koettiin tärkeäksi. Teknologian käytölle ei annettu lisäarvoa. Opiskelijoiden mukaan suullisten harjoitusten määrää tulisi lisätä ja ryhmien tulisi olla suhteellisen pieniä. Ruotsin opiskelun alkamisajankohdan aikaistaminen saattaisi vaikuttaa suotuisasti sen opiskeluun. Tutkimustulokseni myötäilee monilta osin Green-Vänttinen, Korkman & Lehti-Eklundin (2010) tutkimustuloksia.