Lasten osallisuus lastensuojelussa työntekijöiden jäsentämänä
Nurmi, Katri (2015)
2015
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506081633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506081633
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkin miten lastensuojelun työntekijät jäsentävät lapsen osallisuuden toteutumista, miten he jäsentävät osallisuutta ja millaisia perusteluita he antavat osallisuuden onnistumisille ja epäonnistumiselle kirjoittamissaan reflektiopäiväkirjoissa. Tutkimuksen aineiston muodostavat 22 sivua, jotka sisältävät 35 sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja perhetyöntekijöiden kirjoittamaa reflektiopäiväkirjaa. Reflektiopäiväkirjat on kerätty Tampere Praksis -hankkeen yhteydessä lastensuojelun avohuollon työntekijöiltä syksyllä 2012.
Tutkimus on laadullinen ja sen viitekehyksenä ovat lasten osallisuuden määritelmät lastensuojelussa ja reflektio sosiaalityössä. Aineiston olen teemoitellut neljään teemaan, joista kaksi ovat onnistuneita tapaamisia lapsen osallisuuden kannalta ja kaksi teemaa epäonnistuneita.
Työntekijät kokivat onnistumisten johtuneen rennosta ja avoimesta tunnelmasta tapaamisessa. Työntekijät näyttivät lapselle hänen mielipiteensä, ajatusten ja kokemusten olevan tärkeä. Työntekijät tunsivat joutuneensa joskus näkemään vaivaa lapsen osallisuuden toteutumiseksi, mutta luottamuksen synnyttyä se onnistui. Epäonnistumisia työntekijät perustelivat lapsen jännittyneisyydellä, vähäpuheisuudella tai vetäytymisenä. Lasten osallisuus ei toteutunut myöskään silloin, kun työntekijän oma, vanhempien tai muiden aikuisten toiminta ei sitä tukenut.
Työtekijöiden reflektiopäiväkirjoissa näkyy heidän jäsentävän lapsen osallisuuden onnistumisen hyvään vuorovaikutukseen, jossa lapsen kanssa löydetään yhteisymmärrys ja voidaan kokea jopa tasavertaisuutta. Työntekijän oma avoin ja rento asenne olivat työntekijöiden mielestä edesauttamassa osallisuuden onnistumista. Epäonnistumiset kulminoituivat usein siihen, että lapsi ei pystynyt jännityksen tai muun syyn vuoksi kertomaan omia ajatuksiaan. Työntekijät miettivät reflektiopäiväkirjoissa uudenlaisia toimintatapoja, joilla osallisuuden olisi mahdollista toteutua. Tutkimuksessa tuli esille myös se, että yksin lastensuojelun työntekijät eivät voi olla edistämässä lasten osallisuuden toteutumista lastensuojelussa. Puhuttaessa osallisuuden toteutumisesta lastensuojelussa on hyvä muistaa, että kaikki aikuiset, vanhemmat ja yhteistyökumppanit mukaan lukien ovat avainasemassa.
SUMMARY: Child participation in child protection by employees reflection diaries
Tutkimus on laadullinen ja sen viitekehyksenä ovat lasten osallisuuden määritelmät lastensuojelussa ja reflektio sosiaalityössä. Aineiston olen teemoitellut neljään teemaan, joista kaksi ovat onnistuneita tapaamisia lapsen osallisuuden kannalta ja kaksi teemaa epäonnistuneita.
Työntekijät kokivat onnistumisten johtuneen rennosta ja avoimesta tunnelmasta tapaamisessa. Työntekijät näyttivät lapselle hänen mielipiteensä, ajatusten ja kokemusten olevan tärkeä. Työntekijät tunsivat joutuneensa joskus näkemään vaivaa lapsen osallisuuden toteutumiseksi, mutta luottamuksen synnyttyä se onnistui. Epäonnistumisia työntekijät perustelivat lapsen jännittyneisyydellä, vähäpuheisuudella tai vetäytymisenä. Lasten osallisuus ei toteutunut myöskään silloin, kun työntekijän oma, vanhempien tai muiden aikuisten toiminta ei sitä tukenut.
Työtekijöiden reflektiopäiväkirjoissa näkyy heidän jäsentävän lapsen osallisuuden onnistumisen hyvään vuorovaikutukseen, jossa lapsen kanssa löydetään yhteisymmärrys ja voidaan kokea jopa tasavertaisuutta. Työntekijän oma avoin ja rento asenne olivat työntekijöiden mielestä edesauttamassa osallisuuden onnistumista. Epäonnistumiset kulminoituivat usein siihen, että lapsi ei pystynyt jännityksen tai muun syyn vuoksi kertomaan omia ajatuksiaan. Työntekijät miettivät reflektiopäiväkirjoissa uudenlaisia toimintatapoja, joilla osallisuuden olisi mahdollista toteutua. Tutkimuksessa tuli esille myös se, että yksin lastensuojelun työntekijät eivät voi olla edistämässä lasten osallisuuden toteutumista lastensuojelussa. Puhuttaessa osallisuuden toteutumisesta lastensuojelussa on hyvä muistaa, että kaikki aikuiset, vanhemmat ja yhteistyökumppanit mukaan lukien ovat avainasemassa.
SUMMARY: Child participation in child protection by employees reflection diaries