La maternité à la française. Approche d’un concept et de ses représentations
Peltonen, Helmi (2015)
2015
Ranskan kieli - French Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506041614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506041614
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin äitiyden käsitettä ja käsityksiä äitiydestä Ranskassa. Työssäni on kolme erillistä kokonaisuutta. Ensimmäisessä tavoitteenani on selvittää, miten äitiyden käsite on muodostettu 1600–1800 –luvuilla, joten tarkastelen kolmea vanhaa ranskankielistä sanakirjaa (Dictionnaire de l’Académie françoise, 1600-luku; Encyclopédie de Diderot et d’Alembert,1700-luku ja Trésor de la Langue Française, 1800-luku), joiden määritelmissä kiteytyy kullekin ajalle tyypillinen äitiyden diskurssi. Toisessa kokonaisuudessa paneudun kahden feministin, Simone de Beauvoirin ja Élisabeth Badinterin, käsityksiin äitiydestä 1900- ja 2000-luvuilla. Viimeisessä kokonaisuudessa tarkastelen Internetin keskustelufoorumi Les Maternellesin perusteella rakentuvaa nykyistä käsitystä äitiydestä.
Todellisuus ja tietomme todellisuudesta rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kieli on merkittävä sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto, ja siksi tärkeä todellisuutta tuottava elementti. Lisäksi kieli on vallankäytön väline, jonka avulla valtaapitävät tahot voivat muokata kullekin aikakaudelle tyypillisiä arvoja, normeja ja käsityksiä. Niinpä myös käsitykset äitiydestä ja ”hyvästä äidistä” muokkautuvat sen mukaan, miten yleiset tahot sekä esimerkiksi äidit ja heidän läheisensä äitien roolista puhuvat.
Tutkimusmenetelminä olen käyttänyt kahta diskurssianalyysin alalajia: kriittistä diskurssianalyysiä, joka tarkastelee kielen roolia sosiaalisessa vallankäytössä, sekä diskurssianalyysia käsitehistorian näkökulmasta, missä käsitteiden ja ajattelun muuttumista analysoidaan sosiopoliittisten kontekstien pohjalta.
Tutkimuksessani käy ilmi, että 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla äitiys käsitteellistettiin äideille luonnollisina pidettyjen rakkauden ja hellyyden tunteiden avulla. Mitä lähemmäksi 1900-lukua tultiin, sitä enemmän äitiyttä ihannoitiin naiseuden kruununa ja naisen tärkeimpänä tehtävänä. 1900- ja 2000-luvun feministit kyseenalaistivat naisille asetetun sosiaalisen roolin pelkkänä lapsenkasvattajana ja pitivät äitiyttä vain yhtenä naisen elämän monista osa-alueista. Internet-foorumi Les Maternellesin keskustelujen pohjalta äitiys merkitsee ajan antamista lapsille, yhdessäoloa ja vastuuta heidän kehityksestään. Toisaalta äitiys tuo mukanaan psyykkistä ja fyysistä väsymystä, turhautumista ja epävarmuutta. Äitiys näyttäytyykin ristiriitaisena osittain sen takia, että äidit elävät erilaisten diskurssien ristipaineessa.
Todellisuus ja tietomme todellisuudesta rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kieli on merkittävä sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto, ja siksi tärkeä todellisuutta tuottava elementti. Lisäksi kieli on vallankäytön väline, jonka avulla valtaapitävät tahot voivat muokata kullekin aikakaudelle tyypillisiä arvoja, normeja ja käsityksiä. Niinpä myös käsitykset äitiydestä ja ”hyvästä äidistä” muokkautuvat sen mukaan, miten yleiset tahot sekä esimerkiksi äidit ja heidän läheisensä äitien roolista puhuvat.
Tutkimusmenetelminä olen käyttänyt kahta diskurssianalyysin alalajia: kriittistä diskurssianalyysiä, joka tarkastelee kielen roolia sosiaalisessa vallankäytössä, sekä diskurssianalyysia käsitehistorian näkökulmasta, missä käsitteiden ja ajattelun muuttumista analysoidaan sosiopoliittisten kontekstien pohjalta.
Tutkimuksessani käy ilmi, että 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla äitiys käsitteellistettiin äideille luonnollisina pidettyjen rakkauden ja hellyyden tunteiden avulla. Mitä lähemmäksi 1900-lukua tultiin, sitä enemmän äitiyttä ihannoitiin naiseuden kruununa ja naisen tärkeimpänä tehtävänä. 1900- ja 2000-luvun feministit kyseenalaistivat naisille asetetun sosiaalisen roolin pelkkänä lapsenkasvattajana ja pitivät äitiyttä vain yhtenä naisen elämän monista osa-alueista. Internet-foorumi Les Maternellesin keskustelujen pohjalta äitiys merkitsee ajan antamista lapsille, yhdessäoloa ja vastuuta heidän kehityksestään. Toisaalta äitiys tuo mukanaan psyykkistä ja fyysistä väsymystä, turhautumista ja epävarmuutta. Äitiys näyttäytyykin ristiriitaisena osittain sen takia, että äidit elävät erilaisten diskurssien ristipaineessa.