Geroizm i značeniya samopožertvovaniya v romanah Kak zakalyalas’ stal’ i Legkaya golova / Sankaruus ja uhrautuvaisuuden merkitykset romaaneissa Kuinka teräs karaistui ja Legkaya golova
Osipova, Nadja (2015)
2015
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506041612
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506041612
Kuvaus
Героизм и значения самопожертвования в романах Как закалялась сталь и Легкая голова
Tiivistelmä
Venäläisessä kirjallisuudessa sankaruudella on erityisen suuri merkitys, sillä ylhäältä käsin tarkkaan määritellyt kirjallisuuden sankarityypit ovat olleet tärkeässä roolissa tietynlaisen kansallisen yhtenäisyyden muokkaamisessa. Yhtenä tärkeänä kriteerinä venäläisessä sankaruudessa näyttäytyy uhrautuvaisuus.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään miten kirjallisuuden sankari on muuttunut sosialistisen realismin ajalta nykykirjallisuuden aikaan ja mikä on uhrautuvaisuuden merkitys näiden kahden aikakauden sankaruudessa. Tutkimuksessani tarkastelen kahta primääriaineistonani toimivaa venäläistä romaania: sosialistista realismia edustavaa Nikolai Ostrovskin Kuinka teräs karaistui ja Olga Slavnikovan nykyromaania Legkaja golova. Ostrovskin romaanin sankari Pavel Korchagin on yksi tärkeimmistä sosialistisen realismin esikuvista, joka vahvassa uskossaan sosialismiin taistelee aatteensa puolesta, mutta menettää jäsen kerrallaan toimintakykynsä ja terveytensä. Slavnikovan romaanin päähenkilö Maksim Jermakov taas vaikuttaa antisankarilta kieltäytyessään itsemurhasta koko Venäjän kansan vuoksi, joskin hänellä on siihen omat syynsä.
Tarkastelen sankaruutta kulttuurin- ja kirjallisuustutkimuksen näkökulmasta, johon minulla on intersektionaalinen lähestymistapa. Tällöin käsittelen sankaruus-, uhrautuvaisuus- ja maskuliinisuusaiheita laadullisen tutkimuksen pohjalta. Tutkimukseni yhtenä tarkoituksena on tuoda esiin ne elementit, jotka vaikuttavat siihen, millainen sankarityyppi on minäkin aikana vallitseva ja miksi. Tutkimus osoittaa, että uhrautuvaisuus juontaa pitkälti juurensa venäläisestä kansanmuistista, jota vastaan nykysankari taistelee. Maskuliinisuus merkitsee nykysankarille itsestään ja omasta perheestään huolehtimista, kun taas 30-luvun neuvostosankarin miehekkyys mitattiin aktiivisuudella sosialistisen valtion luomisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miten venäläisessä kirjallisuudessa äitihahmo symboloi sankarin suhdetta isänmaahan, sekä mitä isänmaallisuus kullekin sankarille merkitsee.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään miten kirjallisuuden sankari on muuttunut sosialistisen realismin ajalta nykykirjallisuuden aikaan ja mikä on uhrautuvaisuuden merkitys näiden kahden aikakauden sankaruudessa. Tutkimuksessani tarkastelen kahta primääriaineistonani toimivaa venäläistä romaania: sosialistista realismia edustavaa Nikolai Ostrovskin Kuinka teräs karaistui ja Olga Slavnikovan nykyromaania Legkaja golova. Ostrovskin romaanin sankari Pavel Korchagin on yksi tärkeimmistä sosialistisen realismin esikuvista, joka vahvassa uskossaan sosialismiin taistelee aatteensa puolesta, mutta menettää jäsen kerrallaan toimintakykynsä ja terveytensä. Slavnikovan romaanin päähenkilö Maksim Jermakov taas vaikuttaa antisankarilta kieltäytyessään itsemurhasta koko Venäjän kansan vuoksi, joskin hänellä on siihen omat syynsä.
Tarkastelen sankaruutta kulttuurin- ja kirjallisuustutkimuksen näkökulmasta, johon minulla on intersektionaalinen lähestymistapa. Tällöin käsittelen sankaruus-, uhrautuvaisuus- ja maskuliinisuusaiheita laadullisen tutkimuksen pohjalta. Tutkimukseni yhtenä tarkoituksena on tuoda esiin ne elementit, jotka vaikuttavat siihen, millainen sankarityyppi on minäkin aikana vallitseva ja miksi. Tutkimus osoittaa, että uhrautuvaisuus juontaa pitkälti juurensa venäläisestä kansanmuistista, jota vastaan nykysankari taistelee. Maskuliinisuus merkitsee nykysankarille itsestään ja omasta perheestään huolehtimista, kun taas 30-luvun neuvostosankarin miehekkyys mitattiin aktiivisuudella sosialistisen valtion luomisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miten venäläisessä kirjallisuudessa äitihahmo symboloi sankarin suhdetta isänmaahan, sekä mitä isänmaallisuus kullekin sankarille merkitsee.