Muutosagenttina laadunhallinnan kehittämisessä : kehittämistyön motiivit, asiakas-muutosagentti -suhde ja hankkeen seuraukset
Laakso, Markku (2015)
Laakso, Markku
2015
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506031604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506031604
Tiivistelmä
Tämä tutkimusraportti käsittelee toimintatutkimusta, jonka aikana toteutettiin laadunhallinnan kehittämishanke 5-6 henkilöä työllistävässä, kasvavassa metallialan yrityksessä. Laadunhallintaa kehitettiin ISO 9000 -standardin mukaiseksi.
Tutkimuksen huomio kiinnittyy organisaation ulkopuolisen muutosagentin ja organisaation väliseen suhteeseen. Tutkija toimi kehityshankkeessa muutosprosessia eteenpäin luotsaavana ulkopuolisena muutosagenttina, konsultoinnin tapaisessa suhteessa organisaatioon. Tutkimuksessa kyse ei kuitenkaan ollut kaupallisesta konsultin ammatin harjoittamisesta.
Tutkimuksessa selvitettiin laadunhallinnan kehittämishankkeen motiiveja, asiakkaan ja muutosagentin välisten roolien muodostumista kehittämishankkeen eri vaiheissa, sekä sitä minkälaisia seurauksia kehittämishankkeella oli.
Laadunhallinnan kehittämisen motiivien havaittiin liittyvän a) kilpailuaseman parantamiseen ja epäedullisen kilpailuaseman välttämiseen (ulkoiset motiivit), sekä b) organisaation kasvuun, ja sisäisen koordinaation ja työnjaon järjestämiseen (sisäiset motiivit).
Kehittämishankkeen aikana muutosagentti toimi Scheinin (1988) käsitteistöllä asiantuntijan, organisaatiota diagnosoivan ”lääkärin” ja muutosprosessia avittavan prosessikonsultin työotteilla. Työote vaihteli käsillä olevan kehittämistavoitteen mukaan.
Asiantuntijan työotteella muutosagentti työskenteli Lippittin & Lippittin (1986) mukaisessa teknisen asiantuntijan roolissa, ja voi työskennellä myös ”asianajajan” tai kouluttajan rooleissa. ”Lääkäri-potilas” -työotteella konsultti työskenteli ongelmanratkaisijan ja faktojen esittäjän rooleissa, ja voi työskennellä myös vaihtoehtojen analysoijan roolissa. Prosessikonsultoinnin työotteessa korostui ohjaajan rooli, ja esiintyi myös tarkkailijan, faktojen esittäjän ja vaihtoehtojen analysoijan rooleja.
Asiantuntijaotetta käytettiin päätöksentekoa tukevan tiedon hankintaan. ”Lääkäri-potilas” -mallia käytettiin organisaation nykytilan kartoitukseen, ja prosessikonsultointia kehittämiskohteiden tunnistamiseen, muutoksen implementointiin, strategisten linjausten laatimiseen, sekä johdon ja henkilöstön sitouttamiseen.
Tutkimuksen huomio kiinnittyy organisaation ulkopuolisen muutosagentin ja organisaation väliseen suhteeseen. Tutkija toimi kehityshankkeessa muutosprosessia eteenpäin luotsaavana ulkopuolisena muutosagenttina, konsultoinnin tapaisessa suhteessa organisaatioon. Tutkimuksessa kyse ei kuitenkaan ollut kaupallisesta konsultin ammatin harjoittamisesta.
Tutkimuksessa selvitettiin laadunhallinnan kehittämishankkeen motiiveja, asiakkaan ja muutosagentin välisten roolien muodostumista kehittämishankkeen eri vaiheissa, sekä sitä minkälaisia seurauksia kehittämishankkeella oli.
Laadunhallinnan kehittämisen motiivien havaittiin liittyvän a) kilpailuaseman parantamiseen ja epäedullisen kilpailuaseman välttämiseen (ulkoiset motiivit), sekä b) organisaation kasvuun, ja sisäisen koordinaation ja työnjaon järjestämiseen (sisäiset motiivit).
Kehittämishankkeen aikana muutosagentti toimi Scheinin (1988) käsitteistöllä asiantuntijan, organisaatiota diagnosoivan ”lääkärin” ja muutosprosessia avittavan prosessikonsultin työotteilla. Työote vaihteli käsillä olevan kehittämistavoitteen mukaan.
Asiantuntijan työotteella muutosagentti työskenteli Lippittin & Lippittin (1986) mukaisessa teknisen asiantuntijan roolissa, ja voi työskennellä myös ”asianajajan” tai kouluttajan rooleissa. ”Lääkäri-potilas” -työotteella konsultti työskenteli ongelmanratkaisijan ja faktojen esittäjän rooleissa, ja voi työskennellä myös vaihtoehtojen analysoijan roolissa. Prosessikonsultoinnin työotteessa korostui ohjaajan rooli, ja esiintyi myös tarkkailijan, faktojen esittäjän ja vaihtoehtojen analysoijan rooleja.
Asiantuntijaotetta käytettiin päätöksentekoa tukevan tiedon hankintaan. ”Lääkäri-potilas” -mallia käytettiin organisaation nykytilan kartoitukseen, ja prosessikonsultointia kehittämiskohteiden tunnistamiseen, muutoksen implementointiin, strategisten linjausten laatimiseen, sekä johdon ja henkilöstön sitouttamiseen.