Class Ideology and Values in Roald Dahl's Matilda and Hilaire Belloc's Cautionary Tales for Children and New Cautionary Tales
Hiidenoja, Annina (2015)
2015
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506031603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506031603
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielmani käsittelee luokkaideologioita ja arvoja Roald Dahlin teoksessa Matilda (1988) ja Hilaire Bellocin teoksissa Cautionary Tales for Children (1907) ja New Cautionary Tales (1930). Tavoitteenani on tarkastella, miten henkilöhahmoja ja heidän elämäänsä kuvataan, minkälaisia yhteiskuntaluokkiin sidottavia arvoja he heijastelevat, ja mitä arvoja lukijalle esitellään hyväksyttävinä tai tuomittavina.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä tutkin lastenkirjallisuuden suhdetta ideologiaan yleisellä tasolla. Toisessa osiossa tarkastelen Louis Althusserin marxilaista teoriaa ideologiasta, jonka mukaan instituutiot kuten koulu, uskonto ja kirjallisuus välittävät ideologista sisältöä. Althusserin mukaan näiden välittämä ideologia on useimmiten yhteiskunnassa jo vallalla olevaa ideologiaa, tosin näitä arvoja kyseenalaistavaakin ideologiaa esiintyy. Althusser esittelee myös käsitteen interpellaatio, joka kuvaa prosessia, jonka kautta teksti määrittelee lukijan, ja vaatii lukijaa omaksumaan tietyn roolin lukemisen ajaksi. Teoriaosion kolmas alaluku käsittelee Pierre Bourdieun teoriaa, jonka mukaan henkilön mieltymykset esimerkiksi pukeutumisen, harrastusten ja taiteen suhteen ovat vahvasti sidoksissa hänen luokkataustaansa ja -identiteettiinsä.
Teorialukuja seuraava analyysiosio on jaettu kahteen osaan; toisessa käsittelen Roald Dahlin Matilda-teosta, ja toisessa Hilaire Bellocin teoksia Cautionary Tales for Children ja New Cautionary Tales. Molemmat osiot on edelleen jaettu kolmeen alalukuun. Dahlin kirjasta käsittelen ensin sitä, miten hahmojen ulkonäköä ja heidän pukeutumistaan on kuvattu. Toiseksi tarkastelen hahmojen ajanvietetapoja, ja niiden yhteyksiä eri yhteiskuntaluokkiin. Kolmanneksi keskityn siihen, miten kirjassa on kuvailtu ruokaa ja ateriointia. Bellocin teoksia käsittelen myös kolmen eri aiheen avulla. Ensin tarkastelen Bellocin runoissa mainittuja esineitä ja aktiviteettejä, ja sitä, minkälaiseen yhteiskunnalliseen asemaan niillä viitataan. Toiseksi analysoin hahmojen yhteiskunnallisen aseman kehitystä, eli Bourdieun termein heidän sosiaalista kehityskaartaan. Viimeiseksi käsittelen sitä, miten alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvia on kuvattu Bellocin runoissa.
Tutkimuksessani selvisi, että Dahlin teoksen henkilöhahmojen mieltymykset myötäilevät Bourdieun ajatuksia eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien esteettisistä mieltymyksistä. Kirjassa esitettiin Matildan ja hänen opettajansa keskiluokalle tyypilliset mieltymykset parempina vaihtoehtoina kuin Matildan vanhempien edustamat, alemman keskiluokan tai työväenluokan valinnat. Bellocin runoissa taas on pinnallisesti esillä ylimmälle yhteiskuntaluokalle tyypillistä elämäntapaa, mutta asenteet alempia luokkia kohtaan ovat kaiken kaikkiaan hyväksyviä, eikä Dahlin kirjassa esiintyvää sosiaaliluokkaan perustuvaa pilkkaamista ja väheksymistä esiinny.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä tutkin lastenkirjallisuuden suhdetta ideologiaan yleisellä tasolla. Toisessa osiossa tarkastelen Louis Althusserin marxilaista teoriaa ideologiasta, jonka mukaan instituutiot kuten koulu, uskonto ja kirjallisuus välittävät ideologista sisältöä. Althusserin mukaan näiden välittämä ideologia on useimmiten yhteiskunnassa jo vallalla olevaa ideologiaa, tosin näitä arvoja kyseenalaistavaakin ideologiaa esiintyy. Althusser esittelee myös käsitteen interpellaatio, joka kuvaa prosessia, jonka kautta teksti määrittelee lukijan, ja vaatii lukijaa omaksumaan tietyn roolin lukemisen ajaksi. Teoriaosion kolmas alaluku käsittelee Pierre Bourdieun teoriaa, jonka mukaan henkilön mieltymykset esimerkiksi pukeutumisen, harrastusten ja taiteen suhteen ovat vahvasti sidoksissa hänen luokkataustaansa ja -identiteettiinsä.
Teorialukuja seuraava analyysiosio on jaettu kahteen osaan; toisessa käsittelen Roald Dahlin Matilda-teosta, ja toisessa Hilaire Bellocin teoksia Cautionary Tales for Children ja New Cautionary Tales. Molemmat osiot on edelleen jaettu kolmeen alalukuun. Dahlin kirjasta käsittelen ensin sitä, miten hahmojen ulkonäköä ja heidän pukeutumistaan on kuvattu. Toiseksi tarkastelen hahmojen ajanvietetapoja, ja niiden yhteyksiä eri yhteiskuntaluokkiin. Kolmanneksi keskityn siihen, miten kirjassa on kuvailtu ruokaa ja ateriointia. Bellocin teoksia käsittelen myös kolmen eri aiheen avulla. Ensin tarkastelen Bellocin runoissa mainittuja esineitä ja aktiviteettejä, ja sitä, minkälaiseen yhteiskunnalliseen asemaan niillä viitataan. Toiseksi analysoin hahmojen yhteiskunnallisen aseman kehitystä, eli Bourdieun termein heidän sosiaalista kehityskaartaan. Viimeiseksi käsittelen sitä, miten alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvia on kuvattu Bellocin runoissa.
Tutkimuksessani selvisi, että Dahlin teoksen henkilöhahmojen mieltymykset myötäilevät Bourdieun ajatuksia eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien esteettisistä mieltymyksistä. Kirjassa esitettiin Matildan ja hänen opettajansa keskiluokalle tyypilliset mieltymykset parempina vaihtoehtoina kuin Matildan vanhempien edustamat, alemman keskiluokan tai työväenluokan valinnat. Bellocin runoissa taas on pinnallisesti esillä ylimmälle yhteiskuntaluokalle tyypillistä elämäntapaa, mutta asenteet alempia luokkia kohtaan ovat kaiken kaikkiaan hyväksyviä, eikä Dahlin kirjassa esiintyvää sosiaaliluokkaan perustuvaa pilkkaamista ja väheksymistä esiinny.