Finska hem - tvåspråkiga barn : familjespråkpolicy i fem familjer där hemspråket är finska och barnen går i svensk förskola eller skola
Hietaoja, Anna-Leena (2015)
2015
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506031596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506031596
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee kielellisiä toimintaperiaatteita perheissä, joissa kotikieli on suomi ja lapset käyvät Porin ruotsalaista koulua tai esikoulua. Tarkoituksenani oli selvittää, millaisin perustein perheet valitsivat ruotsalaisen koulun lasten kouluksi, millaisia asenteita vanhemmilla on ruotsin kieltä ja kielenoppimista kohtaan sekä millaisia kieleen liittyviä käytänteitä perheillä on.
Kielellisten toimintaperiaatteiden tutkimus muodostaa teoreettisen viitekehyksen tutkimukselleni. Kielellisiä toimintaperiaatteita on aikaisemmin tutkittu erityisesti kaksikielisissä perheissä. Tutkimuksen aineisto koostuu viiden vanhemman haastattelusta. Heidän lapsensa käyvät tai ovat käyneet Porin ruotsalaista koulua tai esikoulua. Suurin osa haastateltujen vanhempien lapsista on käynyt ensin ruotsalaista päiväkotia, mitä suositellaan, jotta lapsi saisi riittävän kielitaidon ennen koulun alkua.
Tuloksista selviää että kieleen liittyvät syyt olivat vanhempien yleisimpiä perusteluja koulun valinnalle. Kielellisistä syistä useimmin haastatellut mainitsivat välillisiä syitä, joita ovat hyöty ruotsin kielen sujuvasta osaamisesta opinnoissa ja työelämässä. Myös sosiaalisia, kulttuurisia sekä tunnesidonnaisia syitä koulun valinnalle ilmeni. Monella haastatellulla on jokin henkilökohtainen suhde ruotsin kieleen esimerkiksi opintojen tai työn kautta, tai vain suuri kiinnostus kieltä kohtaan. Yllättävä tulos oli että eräässä perheessä vanhin lapsi itse oli halunnut ruotsinkieliseen päiväkotiin. Perhe asui päiväkodin lähellä ja nähdessään lasten leikkivän päiväkodin pihalla hän sanoi haluavansa mukaan. Löydös vahvistaa aikaisemmassakin tutkimuksessa ilmi tullutta käsitystä lapsesta aktiivisena perheen kielellisten toimintaperiaatteiden muodostajana. Yksi haastateltava ei maininnut ollenkaan kielellisiä syitä koulun valintaan. Hänelle merkityksellisiä olivat koulun ominaisuuksiin liittyvät asiat kuten pienet ryhmät, koulun vapaa ja myönteinen ilmapiiri sekä perinteiset arvot.
Perheiden kieleen liittyvistä käytännöistä tärkeimpänä nousi esiin lapsen koulunkäynnin tukeminen. Kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, että lapsen opiskelua ruotsinkielisessä koulussa täytyy tukea enemmän kuin mikä olisi tarpeellista suomenkielisessä koulussa.
Kielellisten toimintaperiaatteiden tutkimus muodostaa teoreettisen viitekehyksen tutkimukselleni. Kielellisiä toimintaperiaatteita on aikaisemmin tutkittu erityisesti kaksikielisissä perheissä. Tutkimuksen aineisto koostuu viiden vanhemman haastattelusta. Heidän lapsensa käyvät tai ovat käyneet Porin ruotsalaista koulua tai esikoulua. Suurin osa haastateltujen vanhempien lapsista on käynyt ensin ruotsalaista päiväkotia, mitä suositellaan, jotta lapsi saisi riittävän kielitaidon ennen koulun alkua.
Tuloksista selviää että kieleen liittyvät syyt olivat vanhempien yleisimpiä perusteluja koulun valinnalle. Kielellisistä syistä useimmin haastatellut mainitsivat välillisiä syitä, joita ovat hyöty ruotsin kielen sujuvasta osaamisesta opinnoissa ja työelämässä. Myös sosiaalisia, kulttuurisia sekä tunnesidonnaisia syitä koulun valinnalle ilmeni. Monella haastatellulla on jokin henkilökohtainen suhde ruotsin kieleen esimerkiksi opintojen tai työn kautta, tai vain suuri kiinnostus kieltä kohtaan. Yllättävä tulos oli että eräässä perheessä vanhin lapsi itse oli halunnut ruotsinkieliseen päiväkotiin. Perhe asui päiväkodin lähellä ja nähdessään lasten leikkivän päiväkodin pihalla hän sanoi haluavansa mukaan. Löydös vahvistaa aikaisemmassakin tutkimuksessa ilmi tullutta käsitystä lapsesta aktiivisena perheen kielellisten toimintaperiaatteiden muodostajana. Yksi haastateltava ei maininnut ollenkaan kielellisiä syitä koulun valintaan. Hänelle merkityksellisiä olivat koulun ominaisuuksiin liittyvät asiat kuten pienet ryhmät, koulun vapaa ja myönteinen ilmapiiri sekä perinteiset arvot.
Perheiden kieleen liittyvistä käytännöistä tärkeimpänä nousi esiin lapsen koulunkäynnin tukeminen. Kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, että lapsen opiskelua ruotsinkielisessä koulussa täytyy tukea enemmän kuin mikä olisi tarpeellista suomenkielisessä koulussa.